Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

  • Talvel 21. tuhukuudu kogo muailmas pietäh kanzoinvälisty Muamankielen päiviä. “Oma Mua” tämän hyväkse ilmoitti kilvan lugijoih niškoi. Kilbuniekoil pidi vastata 10 kyzymykseh, net oldih vienakse da livvikse da vähäzel erottih. Kilbah saimmo 18 vastavustu. Kilbuniekoin keskes oli nuorembua dai vahnembua rahvastu, linnalastu dai kylis eläjiä. ”Oma Mua” valličči kolme parastu kilburuaduo.
  • Enämbän 30 vuottu tagaperin, vuvvennu 1982, enzimäzen kerran nägi päivänvalgien Nina Lavozen valmistettu kniigu “Karjalazet rahvahan arbaitukset”. Täh kogomukseh oli pandu läs puolitostu tuhattu arbaitustu Karjalan eri puolilpäi.
  • Jovensuun kazvitiijolline sadu “Botania” on muailman pohjozin da Suomen ainavo trooppizien liipukkazien sadu. Kezä talven keskel löydyy lyhyön matkan piäs. Kohtu on ainavoluaduine sitgi mieles, ku tavallizet rahvas pellastettih sen hävittämizes nelli vuottu tagaperin.
  • Mennyt pyhänpiän Vieljärven Randaine-kyläteatru pidi vesselän enzi-illan Karjalan Kielen Kois. Kolmes vuvves se on jo kuvves teatran suavutus. Kyläteatroin toimindu Karjalas on libumas. Vieljärven rahvas vuotetah Karjalan Kielen Koin tostu kerrostu valmehekse. Sie roitah raviet lava da kaččojien zualu, kai puus luajitut. Nygöi rahvastu kävyy kaččomah spektakliloi sissäh äijin, ku erähät jiähäh seizomahgi.
  • Petroskois mennyt nellänpiän piettih paginua Karjalan vähäluguzien kandurahvahien säilyttämizeh da kehittämizeh nähte. Vastavustu Karjalan tazavallan Kanzallizen muzein seinis pidi Ristikanzoin oigevuksien nevvostoh kuului Andrei Babuškin. Pidoh yhtyi karjalazien, vepsäläzien da suomelazien yhteskunnallizih liittoloih kuulujua, aktivistua da virgumiesty, kul’tuuru-, tiedo- da opastusalan edustajua.
  • #6(1346) | Merkipäivy   Nikolai Nazarov
    En ni smiettie voinnus, ku Särgilahten kylän eläi Anna Vasiljevna Kovru jo täytti 80 vuottu! Lujua tervehytty sinule, armas ristikanzu da pitkiä igiä!
Partn`ourat