Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

  • Petrovskoin hora on vahnimii horii Karjalan tazavallas. Se säilyttäy Karjalan pajokul’tuurua jo enämbän 80 vuottu. Kendjärven kyläs ruadomatkas olles “Oman Muan” toimittajat ei voidu olla pagizuttamattah horan ohjuajua Julija Jer’ominua.
  • Karjalas on vähän kohtua, kus voibi opastuo karjalan kielen lyydin murdeheh. Kondupohjan piirin Kendjärven kylän eläjile lykisti – sie eläy lyydiläine Natalija Kruglova, kudai opastau kieleh lapsii. Natalija ylen äijäl suvaiččou oman rahvahan kieldy da kul’tuurua da tahtou säilyttiä sen tulieloile polvile.
  • Vepsäläine kul’tuuruseuru (Vepsän kul’tursebr -veps.) perustettih Karjalah vuvvennu 1989. Kolmenkymmenen vuvven aloh yhtistyksen rahvas ylen äijän ruattih oman rahvahan hyväkse. Vepsäläzen kul’tuuruseuran ruavos meile saneli sen uuzi piälikkö, raadivon kanzalliskielizen toimituksen ruadai Larisa Čirkova.
  • #47(1487) | Opastus   Vladimir Ivanov, Segeža.
    Ligakuun puolivälis Segežas algavui karjalan kielen da kul’tuuran opastusvuozi.
  • Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša. Karjalan murdehien omualuadužuttu ozuttai yhtevys rodih Suomeh. Suvikarjala, liygi da viena ollah samas nimitykses. Yhtevyksen tavoiteh on pietellä hengis karjalazii, karjalan kieldy da kul’tuurua, eistiä sidä yhteiskundah nuorin voimin da silmin. Karjalan kielen maltandu nägyy olevan tärgienny kohtannu toimindas.
  • Priäžän etnokeskukses piettih jo toine Etnobatlu – karjalazen pajon kilbu. Kilbuniekkua oli kaksi: Nuožarven “Koivuine” da Pyhäjärven “Oma randaine”.
Partn`ourat