Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

  • Kosalma on ylen čoma karjalaine kylä kolmenkymmenen kilometrin piäs Petroskois pohjazehpäi. Kyläh Petroskoin linnaspäi mašinal piäzet puoles čuasus. Kahten järven – Kendjärven da Ukšjärven välizel kannaksel olii kylä on houkutelluh turistoi, taidokuvailijoi, kirjuttajii.
  • Vie ligakuun allus Oma Mua -lehti ilmoitti arbajazet tiluajien keskes. Arbajazih yhtymizekse pidi työndiä libo tuvva tilavuskuitit lehten toimitukseh kylmykuun 30. päivässäh. Arbajazis oli viizi hyviä Suomespäi tuoduu lahjua Uvvekse Vuottu da Rastavakse.
  • Mennyt piätteniččän, 1. talvikuudu, Karjalan opastuksen kehityksen instituutas piettih vuoronmugaine tazavallan konferensii “Suomelas-ugrilazien kielien da kul’tuuroin ekolougii: opastumizen rouli rahvahien kul’tuuran da kielitiijollizen ičentunnon säilyttämizes.
  • Kukkien panendua da paginoi piendiä mintahto musteltavan čottah suomelazet sanotah kukituksekse. Kukittajakse sanotah ristikanzua, kudamale on annettu česti pidiä sanat kaikkien ies da azettua kukat mustelendukohtah.
  • Čičiliušku-rahvahalline tyttiteatru ezitti uvven ven’ankielizen spektaklin “Ne uletai, Aiko!”
  • Suuri ižänmualline voinu oli kauhei aigu meijän muale, Karjalalegi. Täh aigassah se musto eläy rahvahan sydämis. Jogahizel ristikanzal, kudai eli sil aigua, on oma histourii, oma mieli mennyzih tapahtumih nähte. On midä sanuo karjalazilgi. Eräs moizes karjalazis on Iivan Sergejev, kudai tänävuon täyttäs 90 vuottu. Omas Zagovor generalov (Generualoin peittoliitto) -kniigas mies kerdoi, midä tapahtui Karjalas voinan aigua da mittuzeh hädäh odva vai ei puututtu Karjalan eläjät.
Partn`ourat