-
Lopul elokuudu Suomen Ulgoazieloin ministerstvu kučui meijän puolen toimittajua Suomeh. Piätarkoituksennu oli juuri täl aigua piettävy Tove Janssonin vuozipäivy. Täl kerdua meidy taluttih rajanmuan Ulgoazieloin ministerstvahgi.
-
Kezäl Suomes, Nurmijärvel piettih karjalan kielen kursit. Kursiloih tuli äijy rahvastu Suomes dai Ven’alpäi. Täl kerdua karjalan kieldy opastumah tuli kai eräs japounilaine inehmine.
-
Vuvven 2016 lopus nägi päiväzen valgien Nina Zaitsevan vepsäläine eepossu ‟Virantanaz”. Kniigu piäzi ilmoih Periodika-julguamos. ‟Oma Mua” pagizutti Nina Grigorjevnua täh kniigah nähte.
-
Suomes pietäh kuulužan kirjuttajan da taidoilijan Tove Janssonan 100-vuozipäiviä. Meijän muan toimittajii kučuttih yhtyö sen kunnivokse luajittuloih pidoloih.
-
Salmis rodivunnuh Sanni Tikka oli enzimäine, ken rubei Jovensuun rahvahanopistos, sit OK-opintokeskukses opastamah karjalan kieldy
-
Tottu sanuo, marilazet ei tiedovoija. Net marilazet, kudamil on perindölline marilazien usko, pannah malittuu omis pyhis lehtimečis, kudamii sanotah “k’usoto”. Nämmih pidoloih ei sua tulla niilöil, ket ollah tostu uskuo. Semmite paistah sie vaigu marikse.
-
Pienel joukol meigävellie puutui tuandoi ajella Norveigieh. Loittozes pohjazes muas sai kuulta sugukieldy da nähtä heimovellilöi – kveenoin rahvastu. On jygiettävy sellittiäkseh ket ollah oigiet kveenat, a ket suomelazet. Selgiekse tuli vai se, ku meil on yhtenäine kielipohju.
-
Šoutjärven kyläššä piettih Elonpu-pruasniekka.
-
Karjalazet käydih Piiterin alovehel eläjien vepsäläzien Enarnemaa-pruazniekkah.
-
On piässyh ilmah kodvan vuotettavu vepsäläzien sananpolvien kniigu, kudaman keräi vepsän kielen opastai da kielentutkii Ol’ga Žukova.
Lopul elokuudu Suomen Ulgoazieloin ministerstvu kučui meijän puolen toimittajua Suomeh. Piätarkoituksennu oli juuri täl aigua piettävy Tove Janssonin vuozipäivy. Täl kerdua meidy taluttih rajanmuan Ulgoazieloin ministerstvahgi.
Kezäl Suomes, Nurmijärvel piettih karjalan kielen kursit. Kursiloih tuli äijy rahvastu Suomes dai Ven’alpäi. Täl kerdua karjalan kieldy opastumah tuli kai eräs japounilaine inehmine.
Vuvven 2016 lopus nägi päiväzen valgien Nina Zaitsevan vepsäläine eepossu ‟Virantanaz”. Kniigu piäzi ilmoih Periodika-julguamos. ‟Oma Mua” pagizutti Nina Grigorjevnua täh kniigah nähte.
Suomes pietäh kuulužan kirjuttajan da taidoilijan Tove Janssonan 100-vuozipäiviä. Meijän muan toimittajii kučuttih yhtyö sen kunnivokse luajittuloih pidoloih.
Salmis rodivunnuh Sanni Tikka oli enzimäine, ken rubei Jovensuun rahvahanopistos, sit OK-opintokeskukses opastamah karjalan kieldy
Tottu sanuo, marilazet ei tiedovoija. Net marilazet, kudamil on perindölline marilazien usko, pannah malittuu omis pyhis lehtimečis, kudamii sanotah “k’usoto”. Nämmih pidoloih ei sua tulla niilöil, ket ollah tostu uskuo. Semmite paistah sie vaigu marikse.
Pienel joukol meigävellie puutui tuandoi ajella Norveigieh. Loittozes pohjazes muas sai kuulta sugukieldy da nähtä heimovellilöi – kveenoin rahvastu. On jygiettävy sellittiäkseh ket ollah oigiet kveenat, a ket suomelazet. Selgiekse tuli vai se, ku meil on yhtenäine kielipohju.
Šoutjärven kyläššä piettih Elonpu-pruasniekka.
#27(1267) | Tamara SidorovaKarjalazet käydih Piiterin alovehel eläjien vepsäläzien Enarnemaa-pruazniekkah.
On piässyh ilmah kodvan vuotettavu vepsäläzien sananpolvien kniigu, kudaman keräi vepsän kielen opastai da kielentutkii Ol’ga Žukova.
