-
Kui algavui Oniegan traktorzavodan istourii da kui sit kuvastuu ristikanzan elaigu
-
Sygyzyl vuvvennu 1772 zavodah kirjutetut muanruadajat ruvettih varustamah meččyainehii da kivii uudeh puuškuzavodan aloveheh niškoi.
-
Suuri ižänmualline voinu oli kauhei aigu meijän muale, Karjalalegi. Täh aigassah se musto eläy rahvahan sydämis. Jogahizel ristikanzal, kudai eli sil aigua, on oma histourii, oma mieli mennyzih tapahtumih nähte. On midä sanuo karjalazilgi. Eräs moizes karjalazis on Iivan Sergejev, kudai tänävuon täyttäs 90 vuottu. Omas Zagovor generalov (Generualoin peittoliitto) -kniigas mies kerdoi, midä tapahtui Karjalas voinan aigua da mittuzeh hädäh odva vai ei puututtu Karjalan eläjät.
-
Mennyön kahten vuvven aigua Kielen, literatuuran da histourien instituutan tutkijoil ruavon ual oli suuri projektu “Rahvahanrunohuon tiedäjät: elektronnoi tiedosanakniigu”.
-
Unohtettu Andrusovo – Nikolajevskii miehien manasteri nostettih XVI-luvun allus Luadogan järven päivännouzupuolen rannikole.
-
Kanzalline kirjasto pani rattahile uvven Lugekkua pihoi kui kirjoi -projektan, kuduah voijah yhtyö kaikin, kel on kiinnostustu Petroskoin linnan histourieh.
-
Vuvven 1705 lopus Lohi-joven rannale nostettih nahkan azuttavu ruadoperti. 1706 vuvvel muasteri Maksim Artemjev, hänen abuniekat Gavrila Nikiforov da toizet perustettih juakkuriloin valmistamine. Srojimizen lopendan aijal zavodan nimi muutettih suarin Pedrin I kunnivokse, kudaman piätöksen mugah rodih zavodu.
-
– Uutjärvi on kaunis kylä! saneli muamo. Se on vahnu kylä Anuksen piiris, kaheksan kilometrin piäs Kotkatjärvespäi. Siepäi meijän suguh otettih kaheksa andilastu kahtensuan vuvven aloh.
-
Kui lagavui Petroskoin Oniegan traktorzavodan histourii da kui sit kuvastuu ristikanzan elaigu.
Kui algavui Oniegan traktorzavodan istourii da kui sit kuvastuu ristikanzan elaigu
Sygyzyl vuvvennu 1772 zavodah kirjutetut muanruadajat ruvettih varustamah meččyainehii da kivii uudeh puuškuzavodan aloveheh niškoi.
Suuri ižänmualline voinu oli kauhei aigu meijän muale, Karjalalegi. Täh aigassah se musto eläy rahvahan sydämis. Jogahizel ristikanzal, kudai eli sil aigua, on oma histourii, oma mieli mennyzih tapahtumih nähte. On midä sanuo karjalazilgi. Eräs moizes karjalazis on Iivan Sergejev, kudai tänävuon täyttäs 90 vuottu. Omas Zagovor generalov (Generualoin peittoliitto) -kniigas mies kerdoi, midä tapahtui Karjalas voinan aigua da mittuzeh hädäh odva vai ei puututtu Karjalan eläjät.
Mennyön kahten vuvven aigua Kielen, literatuuran da histourien instituutan tutkijoil ruavon ual oli suuri projektu “Rahvahanrunohuon tiedäjät: elektronnoi tiedosanakniigu”.
Unohtettu Andrusovo – Nikolajevskii miehien manasteri nostettih XVI-luvun allus Luadogan järven päivännouzupuolen rannikole.
Kanzalline kirjasto pani rattahile uvven Lugekkua pihoi kui kirjoi -projektan, kuduah voijah yhtyö kaikin, kel on kiinnostustu Petroskoin linnan histourieh.
Vuvven 1705 lopus Lohi-joven rannale nostettih nahkan azuttavu ruadoperti. 1706 vuvvel muasteri Maksim Artemjev, hänen abuniekat Gavrila Nikiforov da toizet perustettih juakkuriloin valmistamine. Srojimizen lopendan aijal zavodan nimi muutettih suarin Pedrin I kunnivokse, kudaman piätöksen mugah rodih zavodu.
#45(1385) | Natalja Gromova– Uutjärvi on kaunis kylä! saneli muamo. Se on vahnu kylä Anuksen piiris, kaheksan kilometrin piäs Kotkatjärvespäi. Siepäi meijän suguh otettih kaheksa andilastu kahtensuan vuvven aloh.
Kui lagavui Petroskoin Oniegan traktorzavodan histourii da kui sit kuvastuu ristikanzan elaigu.
