-
Häi oli pitky kazvol mies, moine iloniekku, joga kyläs händy tiettih. Hänen luajitut tansit oldih pienet spektaklit rouno, joga tansis oli midätahto nagrettavua da vuottamattomua, joga tansis tundui hänen ilotaba. Pakkaskuul täydyi 110 vuottu Karjalan kanzallizen ammatillizen horeogruafien alguhpanijan Vasilii Ivanovič Kononovan roindupäiväs.
-
Rahvahan yhtenäžyön päivänny, 4. kylmykuudu, Jessoilan kyläs Kielen kirju -etnokeskukses avattih Karjalan gorničču, kuvondupaja, da nuorižon etnostuudii.
-
Ennevahnas svuad’boi piettih da kižattih kai kolmin päivin, eigo enämbiägi. Meijän polvel niidy eigo sua mustua, eigo tiediä. Min kuulimmo vai buabolois da died’olois.
-
Uvven Vilgan kyläs händy tutah Man’a-t’outannu, omas Joven kyläs händy tietäh D’uakoin Man’annu. Ga sie dai tiä tämä akkaine on hyvä paginkanzu äijile, ei vaigu karjalazile, ga kaikile, kel on midä kyzyö da mieleh on kuunnelta karjalazen akan paginoi. Tänäpäi kerron teile Marija Jakovlevna Sotikovas.
-
Sih välih puutuimmo järvie myöte soudajes. Tuakse jäi kasan nägöine suari – rahvahas sanottu Kodišuarekse. Sie on igivahnat sangiet hongat – kuolluot, liikkumattomat. Min verran karjalazen rahvahan polvie hyö nähtih – tulou vai arvata. Suaren agjal on puolitostu vuozisadua tagaperin elänyzien karjalazien kalmua grobničoinke, kuduat ei vie hapattu kogonah. Iel on randua pitkin nostettu kylä – Šuigärvi libo Šuikujärvi.
-
Larisa Ylinenjärvi vuvves 2004 eläy Pohjais-Ruočis Luulajan linnas, kudai on Suomen Oulun vastaspäi, Pohjanlahtes poikki. Täl nimel inehmisty vähä ken tundou. Ga endizel nimel – Larisa Nikitina – händy tutah da tietäh monet ”Oman Muan” lugijat.
-
Kiži-muzein ozuttelukompleksas on avattu Irina Fedosovan 190-vuozipäiväle omistettu ozuttelu.
-
Karjalazen folklouran säilyttäjäle Paraskovja Ivanovale azetettih mustolaudu Vieljärven kyläs. Mustolaudu oli azetettu KRL:n projektan hantuzis
-
Alavozelaine Viktor Tunkel’ 50 eletys vuvves 27 on ruadanuh omas Alavozen školale, kuduas iče opastui.
-
Ol’ga Mihailovna Žarinova 12. kevätkuudu pidäy omua merkittäviä vuozipäiviä.
Häi oli pitky kazvol mies, moine iloniekku, joga kyläs händy tiettih. Hänen luajitut tansit oldih pienet spektaklit rouno, joga tansis oli midätahto nagrettavua da vuottamattomua, joga tansis tundui hänen ilotaba. Pakkaskuul täydyi 110 vuottu Karjalan kanzallizen ammatillizen horeogruafien alguhpanijan Vasilii Ivanovič Kononovan roindupäiväs.
Rahvahan yhtenäžyön päivänny, 4. kylmykuudu, Jessoilan kyläs Kielen kirju -etnokeskukses avattih Karjalan gorničču, kuvondupaja, da nuorižon etnostuudii.
Ennevahnas svuad’boi piettih da kižattih kai kolmin päivin, eigo enämbiägi. Meijän polvel niidy eigo sua mustua, eigo tiediä. Min kuulimmo vai buabolois da died’olois.
Uvven Vilgan kyläs händy tutah Man’a-t’outannu, omas Joven kyläs händy tietäh D’uakoin Man’annu. Ga sie dai tiä tämä akkaine on hyvä paginkanzu äijile, ei vaigu karjalazile, ga kaikile, kel on midä kyzyö da mieleh on kuunnelta karjalazen akan paginoi. Tänäpäi kerron teile Marija Jakovlevna Sotikovas.
Sih välih puutuimmo järvie myöte soudajes. Tuakse jäi kasan nägöine suari – rahvahas sanottu Kodišuarekse. Sie on igivahnat sangiet hongat – kuolluot, liikkumattomat. Min verran karjalazen rahvahan polvie hyö nähtih – tulou vai arvata. Suaren agjal on puolitostu vuozisadua tagaperin elänyzien karjalazien kalmua grobničoinke, kuduat ei vie hapattu kogonah. Iel on randua pitkin nostettu kylä – Šuigärvi libo Šuikujärvi.
Larisa Ylinenjärvi vuvves 2004 eläy Pohjais-Ruočis Luulajan linnas, kudai on Suomen Oulun vastaspäi, Pohjanlahtes poikki. Täl nimel inehmisty vähä ken tundou. Ga endizel nimel – Larisa Nikitina – händy tutah da tietäh monet ”Oman Muan” lugijat.
Kiži-muzein ozuttelukompleksas on avattu Irina Fedosovan 190-vuozipäiväle omistettu ozuttelu.
Karjalazen folklouran säilyttäjäle Paraskovja Ivanovale azetettih mustolaudu Vieljärven kyläs. Mustolaudu oli azetettu KRL:n projektan hantuzis
Alavozelaine Viktor Tunkel’ 50 eletys vuvves 27 on ruadanuh omas Alavozen školale, kuduas iče opastui.
Ol’ga Mihailovna Žarinova 12. kevätkuudu pidäy omua merkittäviä vuozipäiviä.
