Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kandurahvas

  • Joga tansi panou nagroh
    Häi oli pitky kazvol mies, moine iloniekku, joga kyläs händy tiettih. Hänen luajitut tansit oldih pienet spektaklit rouno, joga tansis oli midätahto nagrettavua da vuottamattomua, joga tansis tundui hänen ilotaba. Pakkaskuul täydyi 110 vuottu Karjalan kanzallizen ammatillizen horeogruafien alguhpanijan Vasilii Ivanovič Kononovan roindupäiväs.
  • “Kielen kirju” levendäy omaua ruadoalua
    Rahvahan yhtenäžyön päivänny, 4. kylmykuudu, Jessoilan kyläs Kielen kirju -etnokeskukses avattih Karjalan gorničču, kuvondupaja, da nuorižon etnostuudii.
  • Buaban lippahaine
    #42(1432)   |   Natalja Gromova
    Lapsinnu tiezimmö, mi on roindumua. Tiijustimmo sen buaban lippahan vuoh.
  • Pitkiä pietostu hiiri ei syönnyh
    Pakkaskuun 23. päivänny täydyi 101 vuottu karjalan kielen tutkijan, folklouran keriäjän Grigorii Makarovan roindupäiväs.
  • Ennevahnallizeh svuad’bah näh
    Ennevahnas svuad’boi piettih da kižattih kai kolmin päivin, eigo enämbiägi. Meijän polvel niidy eigo sua mustua, eigo tiediä. Min kuulimmo vai buabolois da died’olois.
  • Kuunnelkua minun elaigazet
    Uvven Vilgan kyläs händy tutah Man’a-t’outannu, omas Joven kyläs händy tietäh D’uakoin Man’annu. Ga sie dai tiä tämä akkaine on hyvä paginkanzu äijile, ei vaigu karjalazile, ga kaikile, kel on midä kyzyö da mieleh on kuunnelta karjalazen akan paginoi. Tänäpäi kerron teile Marija Jakovlevna Sotikovas.
  • Mennyön da nygözen välis
    Sih välih puutuimmo järvie myöte soudajes. Tuakse jäi kasan nägöine suari – rahvahas sanottu Kodišuarekse. Sie on igivahnat sangiet hongat – kuolluot, liikkumattomat. Min verran karjalazen rahvahan polvie hyö nähtih – tulou vai arvata. Suaren agjal on puolitostu vuozisadua tagaperin elänyzien karjalazien kalmua grobničoinke, kuduat ei vie hapattu kogonah. Iel on randua pitkin nostettu kylä – Šuigärvi libo Šuikujärvi.
  • Rada melel, ei kelel
    SANA 2019 -projektu kannattau yhteskunnallizien liittoloin da yksityzien aktivistoin ruandoi. Sugukielien kehitändy da hyvät praktiekat ollah ezisijal.
  • Larisa Ylinenjärvi: “Ruočis monikieližys on normannu”
    Larisa Ylinenjärvi vuvves 2004 eläy Pohjais-Ruočis Luulajan linnas, kudai on Suomen Oulun vastaspäi, Pohjanlahtes poikki. Täl nimel inehmisty vähä ken tundou. Ga endizel nimel – Larisa Nikitina – händy tutah da tietäh monet ”Oman Muan” lugijat.
  • Oniegantagaine itkettäi
    Kiži-muzein ozuttelukompleksas on avattu Irina Fedosovan 190-vuozipäiväle omistettu ozuttelu.
Partn`ourat