-
Tämä pluanu on vie projektanmugaine, ga suurimat šeikat jo ollah tietois. Kandurahvahien nevvosto on ainavoluaduine mahto paista Karjalan piämiehen ies. Suurimat päivylistah menijät kyzymykset varustetah kirjallizesti ennepäi, omii mielii voibi sanuo suusanal. Oigevus sanuo on jogahizel nevvostolazel – se on tämän elimen suurimii prinsippoi.
-
Puaksuh suau kuulta: minä tiijän kieldy, ellendän, a paista ei ole kenen kel. Nenga ielleh jatkanou, ga muamankieli unohtuu, haihtuu aivoloisgi.
-
Konzu pagin koskou Oma Mua -lehten histouriedu, vältämättäh kuuluu Viktor Makarovan nimi. Mies oli lehten enzimäine piätoimittai.
-
Enämbistö kyzeltävis karjalazis, vepsäläzis da suomelazis ei löyhketä omua ruadotuluo, eigo tervehytty. Ga yhtelläh, kaččomattah vaigieh ekonoumizeh olotilah, rahvas ei tahtota lähtie elämäh nikunne muijale.
-
Tamara Sidorova nägi voinan lapsennu Šoutjärven kyläs.
-
Puaksuh karjalazien keskes suau kuulta, kugalainebo olet… Konzu kuultah, ku olet karjalaine da kieldy maltat, sit rounoku uskotah enämbäl. Ga midä enämbän minä elän, sidä enämbän rubein uskomah, ku toiči ei-karjalaine ruadau karjalazien hyväkse enämbän, migu istihonnoi oma. Moizii ristikanzoi on Čalnan kylän eläi Galina Hanenko.
-
Segežalazen Vladimir Ivanovan da vieljärveläzen Ol’ga Ivanovan hyvyös Oma Mua -lehten tiluajua liženi
-
Ennevahnas karjalazil oldih suuret perehet. Vie IX-luvun loppussah oldih perehet, kudamis oli kolme-nelli polvie, 25-40 hengie. Sit perehis jongoi oli jo nelli libo viizi hengie.
-
Jo 70 vuottu meni, ruvennet lugemah frontale lähtennyzien kirjazii, ga syväindy kolkuttau: voinu eroitti perehet, toi varavostu da vei miljonoi nuordu toizele ilmale. Net, ket muga ni nähty ei omii tuattoloi da vellilöi, ijän kaiken elettih da tässähgi eletäh tusku syväimes.
-
Alavozes 2. oraskuudu kirjutettih karjalan kielen sanelu. Kuhkutti sih ruadoh meidy Ol’ga Limarenko, Karjalan tazavallan karjalazien VIII kerähmön vallittuloin nevvostoh kuului. Minä mielihyväl otin sen kuhkutuksen vastah, ku iče en puuttunuh kirjuttamah omal aijal.
Tämä pluanu on vie projektanmugaine, ga suurimat šeikat jo ollah tietois. Kandurahvahien nevvosto on ainavoluaduine mahto paista Karjalan piämiehen ies. Suurimat päivylistah menijät kyzymykset varustetah kirjallizesti ennepäi, omii mielii voibi sanuo suusanal. Oigevus sanuo on jogahizel nevvostolazel – se on tämän elimen suurimii prinsippoi.
Puaksuh suau kuulta: minä tiijän kieldy, ellendän, a paista ei ole kenen kel. Nenga ielleh jatkanou, ga muamankieli unohtuu, haihtuu aivoloisgi.
Konzu pagin koskou Oma Mua -lehten histouriedu, vältämättäh kuuluu Viktor Makarovan nimi. Mies oli lehten enzimäine piätoimittai.
#2(1392) | Anna SimakovaEnämbistö kyzeltävis karjalazis, vepsäläzis da suomelazis ei löyhketä omua ruadotuluo, eigo tervehytty. Ga yhtelläh, kaččomattah vaigieh ekonoumizeh olotilah, rahvas ei tahtota lähtie elämäh nikunne muijale.
Tamara Sidorova nägi voinan lapsennu Šoutjärven kyläs.
Puaksuh karjalazien keskes suau kuulta, kugalainebo olet… Konzu kuultah, ku olet karjalaine da kieldy maltat, sit rounoku uskotah enämbäl. Ga midä enämbän minä elän, sidä enämbän rubein uskomah, ku toiči ei-karjalaine ruadau karjalazien hyväkse enämbän, migu istihonnoi oma. Moizii ristikanzoi on Čalnan kylän eläi Galina Hanenko.
#24(1164) | Valentina MironovaSegežalazen Vladimir Ivanovan da vieljärveläzen Ol’ga Ivanovan hyvyös Oma Mua -lehten tiluajua liženi
Ennevahnas karjalazil oldih suuret perehet. Vie IX-luvun loppussah oldih perehet, kudamis oli kolme-nelli polvie, 25-40 hengie. Sit perehis jongoi oli jo nelli libo viizi hengie.
Jo 70 vuottu meni, ruvennet lugemah frontale lähtennyzien kirjazii, ga syväindy kolkuttau: voinu eroitti perehet, toi varavostu da vei miljonoi nuordu toizele ilmale. Net, ket muga ni nähty ei omii tuattoloi da vellilöi, ijän kaiken elettih da tässähgi eletäh tusku syväimes.
Alavozes 2. oraskuudu kirjutettih karjalan kielen sanelu. Kuhkutti sih ruadoh meidy Ol’ga Limarenko, Karjalan tazavallan karjalazien VIII kerähmön vallittuloin nevvostoh kuului. Minä mielihyväl otin sen kuhkutuksen vastah, ku iče en puuttunuh kirjuttamah omal aijal.
