-
Ennevahnas karjalazil oldih suuret perehet. Vie IX-luvun loppussah oldih perehet, kudamis oli kolme-nelli polvie, 25-40 hengie. Sit perehis jongoi oli jo nelli libo viizi hengie.
-
Jo 70 vuottu meni, ruvennet lugemah frontale lähtennyzien kirjazii, ga syväindy kolkuttau: voinu eroitti perehet, toi varavostu da vei miljonoi nuordu toizele ilmale. Net, ket muga ni nähty ei omii tuattoloi da vellilöi, ijän kaiken elettih da tässähgi eletäh tusku syväimes.
-
Alavozes 2. oraskuudu kirjutettih karjalan kielen sanelu. Kuhkutti sih ruadoh meidy Ol’ga Limarenko, Karjalan tazavallan karjalazien VIII kerähmön vallittuloin nevvostoh kuului. Minä mielihyväl otin sen kuhkutuksen vastah, ku iče en puuttunuh kirjuttamah omal aijal.
-
Pertis pimeni... Mi se oli? Minä sen sain tiediä mуöhembi. Bombittavannu oli raududorogu. Kуläh tuli VOINAN VIESTI.
-
Moizen deviizan anuksenkarjalazet pandih omale paginkluubale, kudaman vastavuksile hyö kerrytäh kaksi kerdua vuvves pagizemah karjalakse.
-
Petroskoil Linnan nuorižokeskukseh kerryttih volont’ourat, kudamat ruvetah ruadamah Karjalan Kielen Koin hyväkse
-
Karjalan kirjuttai Nikolai Zaitsev, kudai on tundiettu kerdomuksil “Omat ikkunat”, “Katkottu oza”, 16. talvikuudu täytti 75 vuottu
-
Nikolai Abramovan kel minä tuttavuin 2000-luvun allus. Sil aigua olin yhtehizes ruavos Karjalan sanomat-, Kurjer Karelii- da Molod’ožnaja gazeta Karelii -lehtien kel. Puaksuh kävyin Titovan pihale, kus oldih nämmien lehtien toimitukset, omii kirjutuksii suattamah. Kerran tulin toimitukseh vähästy enne yheksiä čuassuu da näin: pertispäi ozuttihes ruznas, minuu nuorembi mužikku käzipaikku olgupiäl da lähti toizeh kerrokseh, kus oli käzaste.
-
Joga kanzal on oigevus eliä omal mual omal mielel. Karjalazetgi ijän kaiken tahtottih eliä vakkinazien käskyttäh. Oli meijängi keskes rohkiedu da mieleviä, kudamien piän al nostih toizet omua muadu puolistamah.
-
Vuozi 2016 on jo lähäl. Midä hyviä suau vuottua karjalazil oman kielen da kul’tuuran säilyttämizekse da kehittämizekse, kyzelimmö Opastuksen, Kanzallizen poliitiekan da Kul’tuuran ministerstvoin spetsialistoil.
Ennevahnas karjalazil oldih suuret perehet. Vie IX-luvun loppussah oldih perehet, kudamis oli kolme-nelli polvie, 25-40 hengie. Sit perehis jongoi oli jo nelli libo viizi hengie.
Jo 70 vuottu meni, ruvennet lugemah frontale lähtennyzien kirjazii, ga syväindy kolkuttau: voinu eroitti perehet, toi varavostu da vei miljonoi nuordu toizele ilmale. Net, ket muga ni nähty ei omii tuattoloi da vellilöi, ijän kaiken elettih da tässähgi eletäh tusku syväimes.
Alavozes 2. oraskuudu kirjutettih karjalan kielen sanelu. Kuhkutti sih ruadoh meidy Ol’ga Limarenko, Karjalan tazavallan karjalazien VIII kerähmön vallittuloin nevvostoh kuului. Minä mielihyväl otin sen kuhkutuksen vastah, ku iče en puuttunuh kirjuttamah omal aijal.
#14(1254) | Zoja SaveljevaPertis pimeni... Mi se oli? Minä sen sain tiediä mуöhembi. Bombittavannu oli raududorogu. Kуläh tuli VOINAN VIESTI.
Moizen deviizan anuksenkarjalazet pandih omale paginkluubale, kudaman vastavuksile hyö kerrytäh kaksi kerdua vuvves pagizemah karjalakse.
Petroskoil Linnan nuorižokeskukseh kerryttih volont’ourat, kudamat ruvetah ruadamah Karjalan Kielen Koin hyväkse
Karjalan kirjuttai Nikolai Zaitsev, kudai on tundiettu kerdomuksil “Omat ikkunat”, “Katkottu oza”, 16. talvikuudu täytti 75 vuottu
Nikolai Abramovan kel minä tuttavuin 2000-luvun allus. Sil aigua olin yhtehizes ruavos Karjalan sanomat-, Kurjer Karelii- da Molod’ožnaja gazeta Karelii -lehtien kel. Puaksuh kävyin Titovan pihale, kus oldih nämmien lehtien toimitukset, omii kirjutuksii suattamah. Kerran tulin toimitukseh vähästy enne yheksiä čuassuu da näin: pertispäi ozuttihes ruznas, minuu nuorembi mužikku käzipaikku olgupiäl da lähti toizeh kerrokseh, kus oli käzaste.
Joga kanzal on oigevus eliä omal mual omal mielel. Karjalazetgi ijän kaiken tahtottih eliä vakkinazien käskyttäh. Oli meijängi keskes rohkiedu da mieleviä, kudamien piän al nostih toizet omua muadu puolistamah.
Vuozi 2016 on jo lähäl. Midä hyviä suau vuottua karjalazil oman kielen da kul’tuuran säilyttämizekse da kehittämizekse, kyzelimmö Opastuksen, Kanzallizen poliitiekan da Kul’tuuran ministerstvoin spetsialistoil.
