-
Sinnesäh olemmo jo harjavunnuh Karjala-nimeh, muga puaksuh sidä näet kaikkiel: meijän tazavallan nimes dai monien firmoin da yhtymyksien nimis, ga ozutah, buito Karjala-nimi on olluh olemas ainos. Nimi tottugi on ylen vahnu. Mibo on Karjala? Kui se rodih da midä merkiččöy?
-
Kuspäi tuldih Soroka- da Vig-jogi
-
Suvi-Karjalas, lyydiläzien mual, Suununjovel olii Kivačču on Karjalan kuulužimii da kaunehimii turistukohtii. Turistoile Kivačul sallal tämänmoine legendu kosken roindas.
-
Täl kerdua myö lähtemmö Luadogan luodehrannoile, Lahdenpohjan piirih, Kurkijoven kyläh. Se on vahnimii Karjalan kylii. Luadogan rannoilhäi rahvas on eletty jo tuhanzii vuozii. Juuri Kurkijovel oli muinaine karjalazen heimon keskus, kus nenga tuhat vuottu tagaperin rodiihes karjalaine rahvas. Tämä rajal olii randu oli kui Ven’an, mugai Ruočin da Suomen alazennu, mi kuvastui Kurkijoven da sen ymbäristön nimistös. Kyläl on olluh enämbi ku yksi nimi.
-
Lopotin Linnamäki on arvokas vardoittavu luonnon da istourien mustomerki.
Linnamäilpäi nägyy kogo Kurkijoven kylä.
-
Kurkijoven čupul on kuuzi keskiaigastu karjalastu linnua. Lopotin Linnamäen ližäkse vie Hämeenlahten Linnavuori, Soskuan Linnamäki, Korpisaaren Rantalinnamäki, Riuttamäki da Jäämäki.
-
Priäžän čupul olii Kindahan kylä on kuulužu Karjalas dai sen ulgopuolel. Jo enämbi 30 vuottu joga keziä, kezäkuus tiä pietäh rahvahan juumoran da nagron pruazniekkua.
-
Midä merkiččöy Karjalan kuulužiman turistukohtan — Kižin suaren nimi? Ongo se kižasuari vai mitahto muu? Piästä perile meidy auttau paikannimilöin tutkii, filolougientiijon doktoru Irma Mullonen.
-
Karjalas on olemas paikannimie, kudamis kuvastutah rahvahan ennevahnallizet ruavot. Moizii on Kaskesniemen kylän nimi. Tämä kylä on Suvi-Karjalas, ei muga loitton Petroskoin linnas, Priäžän rajonas, Mangan da Nuožarven välil. Kui ammui karjalazet eletäh Kaskesniemen čupul da kui on roinnuh kylän nimi?
-
Kojonsuari on kuulužu aiga suuril monen kilometrin pitkil hiekkurannoil.
Kojonsuarel Hiijenmäin alapuolel kazvau harvinaine ruskeioksupaju da randunižu, meren rannal kazvaju heiny, kudaman jyvii voibi syvvä.
Sinnesäh olemmo jo harjavunnuh Karjala-nimeh, muga puaksuh sidä näet kaikkiel: meijän tazavallan nimes dai monien firmoin da yhtymyksien nimis, ga ozutah, buito Karjala-nimi on olluh olemas ainos. Nimi tottugi on ylen vahnu. Mibo on Karjala? Kui se rodih da midä merkiččöy?
Kuspäi tuldih Soroka- da Vig-jogi
Suvi-Karjalas, lyydiläzien mual, Suununjovel olii Kivačču on Karjalan kuulužimii da kaunehimii turistukohtii. Turistoile Kivačul sallal tämänmoine legendu kosken roindas.
Täl kerdua myö lähtemmö Luadogan luodehrannoile, Lahdenpohjan piirih, Kurkijoven kyläh. Se on vahnimii Karjalan kylii. Luadogan rannoilhäi rahvas on eletty jo tuhanzii vuozii. Juuri Kurkijovel oli muinaine karjalazen heimon keskus, kus nenga tuhat vuottu tagaperin rodiihes karjalaine rahvas. Tämä rajal olii randu oli kui Ven’an, mugai Ruočin da Suomen alazennu, mi kuvastui Kurkijoven da sen ymbäristön nimistös. Kyläl on olluh enämbi ku yksi nimi.
Lopotin Linnamäki on arvokas vardoittavu luonnon da istourien mustomerki. Linnamäilpäi nägyy kogo Kurkijoven kylä.
Kurkijoven čupul on kuuzi keskiaigastu karjalastu linnua. Lopotin Linnamäen ližäkse vie Hämeenlahten Linnavuori, Soskuan Linnamäki, Korpisaaren Rantalinnamäki, Riuttamäki da Jäämäki.
Priäžän čupul olii Kindahan kylä on kuulužu Karjalas dai sen ulgopuolel. Jo enämbi 30 vuottu joga keziä, kezäkuus tiä pietäh rahvahan juumoran da nagron pruazniekkua.
Midä merkiččöy Karjalan kuulužiman turistukohtan — Kižin suaren nimi? Ongo se kižasuari vai mitahto muu? Piästä perile meidy auttau paikannimilöin tutkii, filolougientiijon doktoru Irma Mullonen.
Karjalas on olemas paikannimie, kudamis kuvastutah rahvahan ennevahnallizet ruavot. Moizii on Kaskesniemen kylän nimi. Tämä kylä on Suvi-Karjalas, ei muga loitton Petroskoin linnas, Priäžän rajonas, Mangan da Nuožarven välil. Kui ammui karjalazet eletäh Kaskesniemen čupul da kui on roinnuh kylän nimi?
Kojonsuari on kuulužu aiga suuril monen kilometrin pitkil hiekkurannoil. Kojonsuarel Hiijenmäin alapuolel kazvau harvinaine ruskeioksupaju da randunižu, meren rannal kazvaju heiny, kudaman jyvii voibi syvvä.
