-
Karjalastu Kolatsellän kyliä on lykystännyh hyvin. Se ei ole juaman bokas, vai on sijoitunnuh federuallizen Sordavala-nimizen tien varrel. Tiedy jälgivuozin on monis kohtis oijendettu, sidä alalleh pietäh hyväs kunnos, sendähgi matkua Kolatselläle Petroskoilpäi on vai kaksi čuassuu. Kolatselgy seizou Kollahanjoven da Tulomjärven rannoil. Agjas agjassah on matkua.
-
Mennyt kerran sellitimmö Kolatsellän kylän nimie. Nygöi otammo paginale lähikylien nimet.
-
Sinnesäh olemmo jo harjavunnuh Karjala-nimeh, muga puaksuh sidä näet kaikkiel: meijän tazavallan nimes dai monien firmoin da yhtymyksien nimis, ga ozutah, buito Karjala-nimi on olluh olemas ainos. Nimi tottugi on ylen vahnu. Mibo on Karjala? Kui se rodih da midä merkiččöy?
-
Šotd’ärven rannat rahvas eloitettih jo monii sadoi vuozii tagaperin. Tiä on elänyh karjalastu, enne heidy vepsälästy da saamelastu. Juuri hyö annettih nimengi suurele Šotd’ärvele.
-
Suvi-Karjalas, kahten suuren joven – Videlen da Šuojun – välil, loitomba suuris järvis da vezitielöis, pikkarazien lambiloin rannoil, mečän da peldoloin keskel on peittynyh kogonaine joukko piendy kylästy.
-
Kuspäi tuldih Soroka- da Vig-jogi
-
Hierut Anukses ymbäri on sijoituttu tihieh, toine toizes kiini. Kunne yksi lopeh, sitgi toine algavuu. Mugai on Tuuksen jovelgi.
-
Kosalma on ylen čoma karjalaine kylä kolmenkymmenen kilometrin piäs Petroskois pohjazehpäi. Kyläh Petroskoin linnaspäi mašinal piäzet puoles čuasus. Kahten järven – Kendjärven da Ukšjärven välizel kannaksel olii kylä on houkutelluh turistoi, taidokuvailijoi, kirjuttajii.
-
Hierut Anukses ymbäri on sijoituttu tihieh, toine toizes kiini. Kunne yksi lopeh, sitgi toine algavuu. Mugai on Tuuksen jovelgi.
-
Ven’an enzimäine kurortu Martsial’nije vodi vuvven peräs täyttäy kolme sadua vuottu. Tervehyönhoidolan mugah on nimitetty sen tyves olii pos’olkugi. Rahvas eloitettih nämmä muat äijiä aijomba kurortan avuamistu. Tiä on elänyh saamelastu, vepsälästy da lyydilästy. Äijil kylil täl čupul ollah juuri lyydiläzet nimet. Mugai Martsial’nije vodi -pos’olkal enne oli toine, lyydinkieline nimi.
Karjalastu Kolatsellän kyliä on lykystännyh hyvin. Se ei ole juaman bokas, vai on sijoitunnuh federuallizen Sordavala-nimizen tien varrel. Tiedy jälgivuozin on monis kohtis oijendettu, sidä alalleh pietäh hyväs kunnos, sendähgi matkua Kolatselläle Petroskoilpäi on vai kaksi čuassuu. Kolatselgy seizou Kollahanjoven da Tulomjärven rannoil. Agjas agjassah on matkua.
Mennyt kerran sellitimmö Kolatsellän kylän nimie. Nygöi otammo paginale lähikylien nimet.
Sinnesäh olemmo jo harjavunnuh Karjala-nimeh, muga puaksuh sidä näet kaikkiel: meijän tazavallan nimes dai monien firmoin da yhtymyksien nimis, ga ozutah, buito Karjala-nimi on olluh olemas ainos. Nimi tottugi on ylen vahnu. Mibo on Karjala? Kui se rodih da midä merkiččöy?
Šotd’ärven rannat rahvas eloitettih jo monii sadoi vuozii tagaperin. Tiä on elänyh karjalastu, enne heidy vepsälästy da saamelastu. Juuri hyö annettih nimengi suurele Šotd’ärvele.
Suvi-Karjalas, kahten suuren joven – Videlen da Šuojun – välil, loitomba suuris järvis da vezitielöis, pikkarazien lambiloin rannoil, mečän da peldoloin keskel on peittynyh kogonaine joukko piendy kylästy.
Kuspäi tuldih Soroka- da Vig-jogi
Hierut Anukses ymbäri on sijoituttu tihieh, toine toizes kiini. Kunne yksi lopeh, sitgi toine algavuu. Mugai on Tuuksen jovelgi.
Kosalma on ylen čoma karjalaine kylä kolmenkymmenen kilometrin piäs Petroskois pohjazehpäi. Kyläh Petroskoin linnaspäi mašinal piäzet puoles čuasus. Kahten järven – Kendjärven da Ukšjärven välizel kannaksel olii kylä on houkutelluh turistoi, taidokuvailijoi, kirjuttajii.
Hierut Anukses ymbäri on sijoituttu tihieh, toine toizes kiini. Kunne yksi lopeh, sitgi toine algavuu. Mugai on Tuuksen jovelgi.
Ven’an enzimäine kurortu Martsial’nije vodi vuvven peräs täyttäy kolme sadua vuottu. Tervehyönhoidolan mugah on nimitetty sen tyves olii pos’olkugi. Rahvas eloitettih nämmä muat äijiä aijomba kurortan avuamistu. Tiä on elänyh saamelastu, vepsälästy da lyydilästy. Äijil kylil täl čupul ollah juuri lyydiläzet nimet. Mugai Martsial’nije vodi -pos’olkal enne oli toine, lyydinkieline nimi.
