Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Lähtin minä Läkköiläh

  • Kollasjovel Kolatselläl
    Karjalastu Kolatsellän kyliä on lykystännyh hyvin. Se ei ole juaman bokas, vai on sijoitunnuh federuallizen Sordavala-nimizen tien varrel. Tiedy jälgivuozin on monis kohtis oijendettu, sidä alalleh pietäh hyväs kunnos, sendähgi matkua Kolatselläle Petroskoilpäi on vai kaksi čuassuu. Kolatselgy seizou Kollahanjoven da Tulomjärven rannoil. Agjas agjassah on matkua.
  • Kolatsellän lähiymbäristön nimet
    Mennyt kerran sellitimmö Kolatsellän kylän nimie. Nygöi otammo paginale lähikylien nimet.
  • Karja-heimon mua
    Sinnesäh olemmo jo harjavunnuh Karjala-nimeh, muga puaksuh sidä näet kaikkiel: meijän tazavallan nimes dai monien firmoin da yhtymyksien nimis, ga ozutah, buito Karjala-nimi on olluh olemas ainos. Nimi tottugi on ylen vahnu. Mibo on Karjala? Kui se rodih da midä merkiččöy?
  • Karjalazien da saamelazien jället Vienanmeren rannal
    Kuspäi tuldih Soroka- da Vig-jogi
  • Lähimäzet omat Kivačču da Kivakka
    Suvi-Karjalas, lyydiläzien mual, Suununjovel olii Kivačču on Karjalan kuulužimii da kaunehimii turistukohtii. Turistoile Kivačul sallal tämänmoine legendu kosken roindas.
  • Lyhyt jogi – kuulužu nimi
    Täl kerdua myö lähtemmö Luadogan luodehrannoile, Lahdenpohjan piirih, Kurkijoven kyläh. Se on vahnimii Karjalan kylii. Luadogan rannoilhäi rahvas on eletty jo tuhanzii vuozii. Juuri Kurkijovel oli muinaine karjalazen heimon keskus, kus nenga tuhat vuottu tagaperin rodiihes karjalaine rahvas. Tämä rajal olii randu oli kui Ven’an, mugai Ruočin da Suomen alazennu, mi kuvastui Kurkijoven da sen ymbäristön nimistös. Kyläl on olluh enämbi ku yksi nimi.
  • Kus on rohkien luut
    Lopotin Linnamäki on arvokas vardoittavu luonnon da istourien mustomerki. Linnamäilpäi nägyy kogo Kurkijoven kylä.
  • Jäämäki – valloittamatoi karjalaine linnu
    Kurkijoven čupul on kuuzi keskiaigastu karjalastu linnua. Lopotin Linnamäen ližäkse vie Hämeenlahten Linnavuori, Soskuan Linnamäki, Korpisaaren Rantalinnamäki, Riuttamäki da Jäämäki.
  • Kindahas Šuojunjovel
    Priäžän čupul olii Kindahan kylä on kuulužu Karjalas dai sen ulgopuolel. Jo enämbi 30 vuottu joga keziä, kezäkuus tiä pietäh rahvahan juumoran da nagron pruazniekkua.
  • “Luadogu luaskau, sinine meri...”
    Luadoganjärvi on Jevroupan suurin mageivezijärvi. Sen pindu-ala on läs 18 tuhattu nellikkökilometrii. Muinai meri. Karjalazet ilmazen igiä on sanottu sidä merekse. Luadogan luodehrannoilhäi ongi roinnuh karjalaine rahvas. Karjalazet elettih sie jo tuhat vuottu tagaperin. Eigo sit järven nimi olle karjalazien annettu?
Partn`ourat