Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Lähtin minä Läkköiläh

  • Kollasjovel Kolatselläl
    Karjalastu Kolatsellän kyliä on lykystännyh hyvin. Se ei ole juaman bokas, vai on sijoitunnuh federuallizen Sordavala-nimizen tien varrel. Tiedy jälgivuozin on monis kohtis oijendettu, sidä alalleh pietäh hyväs kunnos, sendähgi matkua Kolatselläle Petroskoilpäi on vai kaksi čuassuu. Kolatselgy seizou Kollahanjoven da Tulomjärven rannoil. Agjas agjassah on matkua.
  • Kolatsellän lähiymbäristön nimet
    Mennyt kerran sellitimmö Kolatsellän kylän nimie. Nygöi otammo paginale lähikylien nimet.
  • Karja-heimon mua
    Sinnesäh olemmo jo harjavunnuh Karjala-nimeh, muga puaksuh sidä näet kaikkiel: meijän tazavallan nimes dai monien firmoin da yhtymyksien nimis, ga ozutah, buito Karjala-nimi on olluh olemas ainos. Nimi tottugi on ylen vahnu. Mibo on Karjala? Kui se rodih da midä merkiččöy?
  • Karjalazien da saamelazien jället Vienanmeren rannal
    Kuspäi tuldih Soroka- da Vig-jogi
  • Kosalma – kylä vahnal vezitiel
    Kosalma on ylen čoma karjalaine kylä kolmenkymmenen kilometrin piäs Petroskois pohjazehpäi. Kyläh Petroskoin linnaspäi mašinal piäzet puoles čuasus. Kahten järven – Kendjärven da Ukšjärven välizel kannaksel olii kylä on houkutelluh turistoi, taidokuvailijoi, kirjuttajii.
  • Karjalaine Dvorčča
    Ven’an enzimäine kurortu Martsial’nije vodi vuvven peräs täyttäy kolme sadua vuottu. Tervehyönhoidolan mugah on nimitetty sen tyves olii pos’olkugi. Rahvas eloitettih nämmä muat äijiä aijomba kurortan avuamistu. Tiä on elänyh saamelastu, vepsälästy da lyydilästy. Äijil kylil täl čupul ollah juuri lyydiläzet nimet. Mugai Martsial’nije vodi -pos’olkal enne oli toine, lyydinkieline nimi.
  • Lähimäzet omat Kivačču da Kivakka
    Suvi-Karjalas, lyydiläzien mual, Suununjovel olii Kivačču on Karjalan kuulužimii da kaunehimii turistukohtii. Turistoile Kivačul sallal tämänmoine legendu kosken roindas.
  • Uut’arven arbaitukset
    Uut’arvi on kaunehimii karjalazii kylii Anuksen čupul. Kylä on sijoitannuhes samannimizen järven rannal. Uut’arven nimie on opittu sellittiä moneh luaduh, ga lopullistu sellitysty ei ole eigo Uut’arven eläjil, eigo tiedomiehil.
  • Lyhyt jogi – kuulužu nimi
    Täl kerdua myö lähtemmö Luadogan luodehrannoile, Lahdenpohjan piirih, Kurkijoven kyläh. Se on vahnimii Karjalan kylii. Luadogan rannoilhäi rahvas on eletty jo tuhanzii vuozii. Juuri Kurkijovel oli muinaine karjalazen heimon keskus, kus nenga tuhat vuottu tagaperin rodiihes karjalaine rahvas. Tämä rajal olii randu oli kui Ven’an, mugai Ruočin da Suomen alazennu, mi kuvastui Kurkijoven da sen ymbäristön nimistös. Kyläl on olluh enämbi ku yksi nimi.
  • Kus on rohkien luut
    Lopotin Linnamäki on arvokas vardoittavu luonnon da istourien mustomerki. Linnamäilpäi nägyy kogo Kurkijoven kylä.
Partn`ourat