Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Lähtin minä Läkköiläh

  • “Luadogu luaskau, sinine meri...”
    Luadoganjärvi on Jevroupan suurin mageivezijärvi. Sen pindu-ala on läs 18 tuhattu nellikkökilometrii. Muinai meri. Karjalazet ilmazen igiä on sanottu sidä merekse. Luadogan luodehrannoilhäi ongi roinnuh karjalaine rahvas. Karjalazet elettih sie jo tuhat vuottu tagaperin. Eigo sit järven nimi olle karjalazien annettu?
  • Kižin suari – kižasuari vai mitahto muu?
    Midä merkiččöy Karjalan kuulužiman turistukohtan — Kižin suaren nimi? Ongo se kižasuari vai mitahto muu? Piästä perile meidy auttau paikannimilöin tutkii, filolougientiijon doktoru Irma Mullonen.
  • Ongo Pyhärvi pyhä järvi?
    Karjalas on ylen äijy paikannimie, kuduat ollah pyhät. Ollah Pyhät jovet, Pyhät järvet, ollah Pyhät kylätgi. Nengostu nimie on äijy kui Karjalas, mugai sie, kus elettih libo eletäh vepsäläzet. Sanommo, hos Leningruadan alovehel. Ollahgo Pyhät järvet da Pyhät jovet tovengi pyhät, myö opimmogi sellittiä täl kerdua. Pyhärvi on vahnu lyydiläine kylä ei ylen loitton Petroskoin linnaspäi, se on sijoitunnuh samannimizen Pyhärven järven rannale. Pyhärvi on Priäžän rajonan suurembii kylii.
  • Kus elettih Kaskesniemen kaskenajajat
    Karjalas on olemas paikannimie, kudamis kuvastutah rahvahan ennevahnallizet ruavot. Moizii on Kaskesniemen kylän nimi. Tämä kylä on Suvi-Karjalas, ei muga loitton Petroskoin linnas, Priäžän rajonas, Mangan da Nuožarven välil. Kui ammui karjalazet eletäh Kaskesniemen čupul da kui on roinnuh kylän nimi?
  • Lähti senčoih, meni Žil’čoih
    Täl kerdua kiännämmö aižat Anuksen čupule da opimmo sellittiä Žil’čoin kylän nimen.
  • Paanajärven kanzallizen puuston nimet
    Paikannimistö on pohjatoi uarrehkaivo, kus myö ammuldammo tieduo meijän kodirannan ennevahnallizes elokses. Täl kerdua opimmo sellittiä, kui on roittu Paanajärven kanzallizen puuston erähät paikannimet.
  • “Oi, Kukkarveh minä käymättäh en jätä...”
    Muailmu on suuri, a toko lämmiä čuppustu on vähä. Hos ollou hyvä sugukundu, helei heimokundu, parembua omua čuppustu nikus ei ole.
  • Kojonsaari – Karjalan Dominikana
    Kojonsuari on kuulužu aiga suuril monen kilometrin pitkil hiekkurannoil. Kojonsuarel Hiijenmäin alapuolel kazvau harvinaine ruskeioksupaju da randunižu, meren rannal kazvaju heiny, kudaman jyvii voibi syvvä.
  • Hyrzyl ‒ kahten muan raja
    Täl kerdua opimmo sellittiä Hyrzylän nimen roinduperiä da merkičysty. Nimi tottugi arbaituttau. Jullattulois kniigois ei lövvy Hyrzylän nimen sellitysty.
  • Piihtlahten piihtet
    Piihtlahten kylästy elävien kylien joukos ei ole jo 51 vuottu.
Partn`ourat