Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Lähtin minä Läkköiläh

  • Karjal-vepsäläine Puudogan da Vodlajärven čuppu
    Kylien, jogiloin, järvilöin, niittylöin, peldoloin, mečästys- da kalastuskohtien nimet äijän midä voijah sanelta kodirannan mennyös aijas. Myö voimmo tiijustua, ket elettih tiä enne meidy, konzu hyö tuldih tänne da min periä, midä ruattih, kunne hävittih. Paikannimiehäi on äijy, net ei muututa, pidäy vai maltua oigieh lugie da ellendiä niidy. Täl kerdua paikannimilöin avul tiijustammo enämbän Iänis- libo Oniegujärven päivännouzurannan mennyös aijas da tämän čupun etnizes histouries.
  • Jäämäki – valloittamatoi karjalaine linnu
    Kurkijoven čupul on kuuzi keskiaigastu karjalastu linnua. Lopotin Linnamäen ližäkse vie Hämeenlahten Linnavuori, Soskuan Linnamäki, Korpisaaren Rantalinnamäki, Riuttamäki da Jäämäki.
  • Vessel kylä järvien keskes
    Konzu matkuat Sordavalah libo Suomen rajale Pitkänrannan kauti siiriči Ščekis et piäze. Lökön da Vieljärven välil olii karjalaine kylä terväh jiäy suuren juaman bokkah.
  • Ongo Korzal kaimua?
    Korzu on Siämärven čupun kaunehimii kylii, hos tiä ei ole järvie eigo jogie. Kylä kuuluu Karjalan histouriellizien kylien joukkoh, ku tiä on äijy ennevahnallistu suurdu karjalastu kodii. Korzal’čat sanotah, ilmazen ijän Korzas elettih karjalazet. Yhtelläh Korzan nimie hyö ei malteta sellittiä. Opimmo yhtes piästa perile, mi se on Korzu.
  • Kindahas Šuojunjovel
    Priäžän čupul olii Kindahan kylä on kuulužu Karjalas dai sen ulgopuolel. Jo enämbi 30 vuottu joga keziä, kezäkuus tiä pietäh rahvahan juumoran da nagron pruazniekkua.
  • Kinnermän arbaitus
    Karjalan paikannimistö maltau arbaituttua. Et jogatostu kylän nimie sellitä kerras. Moizii on Vieljärven čupul olijan histouriellizen Kinnermän kylän nimi. Kyläzel on kolme nimie: Kinerma ven’akse, Kinnermy da Kinnermägi karjalakse. Kudai nimis on alguperäzembi da kui se on roinnuh, opimmo piästä perile täl kerdua.
  • Paras sija Rupčoi
    Pikkaraine karjalaine Rupčoin kyläine on sijoitannuhes Jessoilan da Nuožarven välizen tien pieleh. Tiä vie suau kuulta čomua karjalan kieldy.
  • Lapin taival, Lapin randu
    Arheologoin da histourien tutkijoin mieles, Karjal oli eloitettu nenga kymmenendel- yheksändel vuozituhandel enne meijän aijanluguu. Muinazet eläjät tuldih meijän rannale Urualalpäi da päivänlasku-Siberispäi.
  • “Luadogu luaskau, sinine meri...”
    Luadoganjärvi on Jevroupan suurin mageivezijärvi. Sen pindu-ala on läs 18 tuhattu nellikkökilometrii. Muinai meri. Karjalazet ilmazen igiä on sanottu sidä merekse. Luadogan luodehrannoilhäi ongi roinnuh karjalaine rahvas. Karjalazet elettih sie jo tuhat vuottu tagaperin. Eigo sit järven nimi olle karjalazien annettu?
  •  Kaugoid’ärves Kavainoh
    Pienen ylen čoman Kaugoijärven kylän lövvät viijen kilometrin piäs Rajakonnuspäi, konzu Videlespäi tulles keskikyläl kiännyt oigiele. Äijien toizien karjalazien kylien jyttyöh se vähin-vähäzin muutui duaččukyläkse.
Partn`ourat