Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Lähtin minä Läkköiläh

  • Karjal-vepsäläine Puudogan da Vodlajärven čuppu
    Kylien, jogiloin, järvilöin, niittylöin, peldoloin, mečästys- da kalastuskohtien nimet äijän midä voijah sanelta kodirannan mennyös aijas. Myö voimmo tiijustua, ket elettih tiä enne meidy, konzu hyö tuldih tänne da min periä, midä ruattih, kunne hävittih. Paikannimiehäi on äijy, net ei muututa, pidäy vai maltua oigieh lugie da ellendiä niidy. Täl kerdua paikannimilöin avul tiijustammo enämbän Iänis- libo Oniegujärven päivännouzurannan mennyös aijas da tämän čupun etnizes histouries.
  • Jäämäki – valloittamatoi karjalaine linnu
    Kurkijoven čupul on kuuzi keskiaigastu karjalastu linnua. Lopotin Linnamäen ližäkse vie Hämeenlahten Linnavuori, Soskuan Linnamäki, Korpisaaren Rantalinnamäki, Riuttamäki da Jäämäki.
  • Vessel kylä järvien keskes
    Konzu matkuat Sordavalah libo Suomen rajale Pitkänrannan kauti siiriči Ščekis et piäze. Lökön da Vieljärven välil olii karjalaine kylä terväh jiäy suuren juaman bokkah.
  • Ongo Korzal kaimua?
    Korzu on Siämärven čupun kaunehimii kylii, hos tiä ei ole järvie eigo jogie. Kylä kuuluu Karjalan histouriellizien kylien joukkoh, ku tiä on äijy ennevahnallistu suurdu karjalastu kodii. Korzal’čat sanotah, ilmazen ijän Korzas elettih karjalazet. Yhtelläh Korzan nimie hyö ei malteta sellittiä. Opimmo yhtes piästa perile, mi se on Korzu.
  • Kindahas Šuojunjovel
    Priäžän čupul olii Kindahan kylä on kuulužu Karjalas dai sen ulgopuolel. Jo enämbi 30 vuottu joga keziä, kezäkuus tiä pietäh rahvahan juumoran da nagron pruazniekkua.
  • “Luadogu luaskau, sinine meri...”
    Luadoganjärvi on Jevroupan suurin mageivezijärvi. Sen pindu-ala on läs 18 tuhattu nellikkökilometrii. Muinai meri. Karjalazet ilmazen igiä on sanottu sidä merekse. Luadogan luodehrannoilhäi ongi roinnuh karjalaine rahvas. Karjalazet elettih sie jo tuhat vuottu tagaperin. Eigo sit järven nimi olle karjalazien annettu?
  • Kižin suari – kižasuari vai mitahto muu?
    Midä merkiččöy Karjalan kuulužiman turistukohtan — Kižin suaren nimi? Ongo se kižasuari vai mitahto muu? Piästä perile meidy auttau paikannimilöin tutkii, filolougientiijon doktoru Irma Mullonen.
  • Ongo Pyhärvi pyhä järvi?
    Karjalas on ylen äijy paikannimie, kuduat ollah pyhät. Ollah Pyhät jovet, Pyhät järvet, ollah Pyhät kylätgi. Nengostu nimie on äijy kui Karjalas, mugai sie, kus elettih libo eletäh vepsäläzet. Sanommo, hos Leningruadan alovehel. Ollahgo Pyhät järvet da Pyhät jovet tovengi pyhät, myö opimmogi sellittiä täl kerdua. Pyhärvi on vahnu lyydiläine kylä ei ylen loitton Petroskoin linnaspäi, se on sijoitunnuh samannimizen Pyhärven järven rannale. Pyhärvi on Priäžän rajonan suurembii kylii.
  • Kus elettih Kaskesniemen kaskenajajat
    Karjalas on olemas paikannimie, kudamis kuvastutah rahvahan ennevahnallizet ruavot. Moizii on Kaskesniemen kylän nimi. Tämä kylä on Suvi-Karjalas, ei muga loitton Petroskoin linnas, Priäžän rajonas, Mangan da Nuožarven välil. Kui ammui karjalazet eletäh Kaskesniemen čupul da kui on roinnuh kylän nimi?
  • Yksi kylä – moni nimie
    Kodžuri da Honganuan kylä on sijoituttu Nuožarven järven rannale. Mollembas kyläs vie kuuluu karjalan kieli, hos rahvastu on jiännyh vai näppine. Kodžurih da Honganual rahvas kävväh kaččomah ennevahnallizii časounazii da karjalazii kodiloi. Ga yhtelläh vähä ken voibi sanuo, kui on roittu kylien nimet. Heliet, mugažat da čomat, ga yhtelläh ellendämättömät Kodžuri da Honganuan kylä, libo Honganalustu ollah tämän kirjutuksen tiemannu.
Partn`ourat