Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Matkustamine

  • Baltien meren rannoil
    Kezän tulduu myo täytty vägie vuotammo lomua, sidä aigua, konzu voibi kävvä hätkembäkse roindukyläh da sen lizäkse ajella kunnetahto muailmua kaččomah.
  • Terveh, lapsusaigu!
    Ei muga ammui Oma Mua -lehtes oli kirjutus Estounien Tartun-linnas da sen Kanzallizes muzeis. Nygöi kerrommo vie yhtes sigäläzes nähtävykses – Bobien muzeis.
  • Lomamatku viikingoin muale
    Norviegii on Jevroupan pohjazin mua, sen yhtes čuras ollah Suomi, Ruočči da Ven’a, toizes – vaigu vezi: Pohjaine meri da Atlantine valdumeri, Barentsevon meri da Jiävaldumeri. Tazastu muadu ei ole äijiä, enimyölleh ollah mäit da vuarat, rannikoil – čomat niemet da fjordat. Kaikkiedah sie eläy läs 4,8 miljounua eri murdehil pagizijua ristikanzua. Myö tunnemmo Norviegiedu viikingoin muannu, paganallizes uskos olijat merimiehet puaksuh käydih Ven’al torrun libo toranke. Sen ližäkse täs Pohjazes muas saneltih saagoi, muinazii kerdomuksii tundiettulois rahvahis da muan histouries. Tänäpäi Norviegies eletäh muailman parahat hiihtäjät, kuduat suahah vägitukun medalii talvikižois. Norviegii tahtou olla iččenäzenny, sendäh ei kuulu Jevroupan liittoh da sie ollah oman dengat – kroonat.
  • Kogo Ven’a yhtes zualas
    Tiijättögo työ, gu kogo Ven’ua voibi kaččuo kahtes čuasus yhtes kohtas da sih niškoi ei pie ajua nikunne? Da se on tottu!
  • «Pitky on moine dorogu, kudamal ei ole kiänälmysty.»
    Äijygö karjalastu oli käynyh Amerikkah? Ei vikse. Ven’an uudizis kuulemmo Amerikan rahvahan elaigah nähte, da emmo smieti, ku hyö voijah olla toizenmoizet, migu meile televiizoras ozutetah.
  • Kui Tartus eletäh
    #25(1365)   |   Natalja Kibrojeva
    Oletgo ajatelluh konzutahto, ellendäygö karjalaine eestilästy, meijän kielethäi ollah ylen lähäzet? Minägi en duumainnuh tädä, kuni en käynnyh Tartuh.
  • Baltienmeren rannal
    Onhäi Baltienmeri sen verran suuri, ku sen randoi myöte on mondu valdivuo: Ven’a, Latvii, Litva, Polša, Suomi, Estounii, Ruočči, Germuanii, Daanii.
  • Sie, kus kezä on kogo vuvven
    Seišelit. Praslin-suari. Kanzallispuusto ”Vallee de Mai”.
  • Ruočči Tukholman ulkopuolella
    Ičeštäh šyntyjä matka on psihologisešti vaikieta, ka kokemuš näyttäy, jotta šemmoset matat tuuvvah enämmän hyvie vaikutelmie kuin etukäteh šuunnitellut ta järješšetyt. Käykyä kaččomašša Ruoččie Tukholman ulkopuolella!
  • Ruočis olles käygiä Skansenah
    Rahvahan kul’tuurah kiinnostunnuzile se käyndykerdu jiäy hätkekse mustoh.
Partn`ourat