Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Oma kieli, oma mieli

  • Kenen rannat, sen i kalat
    #18(1408)   |   Natalja Gromova
    Kerran kuulužu etnougraffu da kirjuttai Miikul Leskov, kudai iče oli rodinuhes Pyhäd’ärveh, sanoi: “Karjalazien elokses on äijy mieldykiinnittäjiä da kunnivonarvostu”.
  • Lyhyt sana “oza” – pitky eloksen nero da syvät tunnustukset
    Kaunehen, kezän mustoittajan kniigazen päivykukkupeldozen da ukonvembelenke kannustal lahjai minule Anna Usova ylen čomas kohtas, kus häi ruadau, – Karjalan ruadivotoimitukses, kunne kučui paginale.
  • Mitä kieltä pakajat?
    Mie elän umpivenäläiseššä kyläššä. Konša opaššuin koulušša, nin istorijan opaštaja šelvitti meilä kylännimie näin: Kylä šai Derev’annoje-nimen, šentäh kun šen kaikki talot oltih puiset.
  • Olen ylpie omašta kieleštä
    Kalevalan keškuškirjaštošša 21. tuiskukuuta piettih jokavuotini muamonkielen päivällä omissettu aktijo nimeltäh Olen ylpie omašta kieleštä. Tänä vuotena tapuamisen teemana oli Karjalaisien keittoperintehet.
  • Kiži-šuaren puini starina
    Kešäkuun 19.–21. päivinä karjalan kielen opaštajilla oli järješšetty unohtumatoin matka Kižin šuarella
  • Lapši šuuh, nuori piäh, vanha kaikki vakkahaš
    Perintehelliset karjalan kielen ta kulttuurin kešäkurššit piettih 10.–14. heinäkuuta Vuokkiniemen kyläššä. Tällä kertua ne oli järješšetty Vuokkiniemi – šuomelais-ugrilaini kulttuurikylä -ohjelman rajoissa.
  • Ken elol, a ken i mielevyöl voittau
    #7(1347)   |
    Talvel 21. tuhukuudu kogo muailmas pietäh kanzoinvälisty Muamankielen päiviä. “Oma Mua” tämän hyväkse ilmoitti kilvan lugijoih niškoi. Kilbuniekoil pidi vastata 10 kyzymykseh, net oldih vienakse da livvikse da vähäzel erottih. Kilbah saimmo 18 vastavustu. Kilbuniekoin keskes oli nuorembua dai vahnembua rahvastu, linnalastu dai kylis eläjiä. ”Oma Mua” valličči kolme parastu kilburuaduo.
Partn`ourat