Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Perindö

  • Sugu on suuri
    Sain sygyzyl muamanpuoleizes sevoittares Veijospäi kirjan “Suistamon Hovinahon Pakkaset ja suku”. Se on aiga jygei kirju kahtensuan A4-suuruon sivunke. Algupuolel on Karjalan histouriedu da paikallistieduo.
  • Tule nämil lämbimiel!
    On piässyh ilmah Kielen, literatuuran da histourien instituutan folklouran ozaston tutkijan L’udmila Ivanovan kniigu “Karjalaine kyly: tavat, uskomukset, rahvahan meditsiinu da ižändät”.
  •  Kanzalline arhiivu – Karjalan histourien kaiččii
    Tänävuon Ven’an Arhiivoin laitoksile täydyy 100 vuottu. Pruazniekkuvuvves Karjalan tazavallan Kanzallizes arhiivas on äijy eriluadustu piduo. Suurin pido rodieu syvyskuus.
  • Šipainiekku kyzyy kaheksua
    #23(1463)   |   Oma Mua
    “Oman Muan” ammuine ruadai, Karjalan Kielen Kodi- da Nuori Karjala-yhtevyksien aktivistu Natalja Antonova rohkeni ozuttamah omua šipainiekan pastanduneruo mieron nähten. Kaksi nedälii tagaperin internettah jiävihes kaksikymmen kolme minuuttua kestäi video nimel “Šipainiekku kyzyy kaheksua”, kudamas inehmine sanelou da ozuttau šipainiekoin luajindua karjalan kielel.
  • Varusta Synnyle hattarat da sua lykynavaimet Vierissänakas
    #1(1491)   |   Ol'ga Ogneva, Ol'ga Kuz'mina
    Aigua Rastavan da Vieristän välil (7.–19. pakkaskuudu) vienankarjalazet sanotah vierissänkeskekse, liygiläzet – synnynaijakse da synnynmuanaijakse da lyydiläzet syndymmuakse. Livvin da lyydin murdehes on vie ven’an kielespäigi otettu sv’atkat-nimitys, ga myö pagizemmo juuri karjalazis vierissänkeskes da synnynaijas. Paginkanzannu on karjalazen fol’klouran tutkii, Kielen, literatuuran da histourien instituutan tiedoruadai L’udmila Ivanova.
  • Kaiken pertin hyppeilöy da čuppuzeh kykistyy
    #23(1363)   |   Tamara Sidorova
    Kaikil rahvahil ammuzis aijois on ennustustu da tiedovuo, kui kiännyttiä oza omah iččeh ezin. Moizel tavallizel kodivešil kui vastu, on suuri merkičys sit ruavos.
  • Paras kudoju on mies
    Aleksei Prokinan kuvottuloi hurstiloi ostetah Karjalas eläjät dai loittozien suurien linnoin rahvas. Miehen kuvottuloi hurstiloi voibi oijendua lattiele nygyaigazesgi movvakkahas pertis.
  • Kegri – vahnu karjalaine Uuzi vuozi
    Kylmykuun 1. da 2. päivänny vahnan karjalazen kalendarin mugah on Kegrinpäivy. Midäbo pruaznuijah Kegrinny, mi on Kegri? Täh näh pagizemmo L’udmila Ivanovan kel, karjalazen fol’klouran tutkijan, Kielen, literatuuran da histourien instituutan tiedoruavon ruadajan kel.
  • Karjalaine kodi keskilinnua
    Kaikin tietäh, ku Petroskois, paiči monikerroksizii taloloi, on pienembästygi puuhistu. Onnuako vähä ken tiedäy, ku Petroskois vie on tovellistu karjalastu kodii.
  • Sonckan kodi
    Kurkijoven kyläs olii Andersininmäki-nimine usad’bu libo toizin sanojen Sonckan kodi on kuulužan suomelazen arhitektoran Lars Sonckan ainavo arhitektuurumustomerki Ven’al. Kaksikymmen viizi vuottu tagaperin kodi tahtottih riiččie. Sen nygöine emändy Lidija Ivanova osti koin hallokse, ga sil oli lepitty toine oza.
Partn`ourat