Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Rajan tagua

  • Ruočin karjalazet oman rahvahan hyväkse
    #2(1292)   |   Olli Hörkö
    Ruočis karjalan kieldy muamankielenny pagizou sadoi ristittyzii. Sen ližäkse karjalakse ellendäy lähes tuhattu hengie.
  • “Karjalan kieldy tahton pidiä kois tulieloile polvile”
    Seiččemendes suomi-ugrilazien kanzoin kanzoinvälizes kongresas Lahtes enin rahvastu kerävyi ozastoh, kus paistih suomi-ugrilazien kielien siirdämizes nuorele polvele.
  • Elias Lönnrotalluo gostis
    Erähiči minul puutui kävvä Elias Lönnrotan kodih. Tahtozin sanella sih nähte kaikile “Oman Muan” lugijoile.
  • Virret yhtes vieldiä
    Helsinkin linnas piettih Karjalan Sivistysseuran vuoronmugaine vuozikerähmö.
  • Ruoččilaine, amerikkalaine da karjalaine
    Ei sua uskuo, kui rahvas maltetah suvaija opastuo lugemah, pagizemah da kirjuttamah vierahal ihan tundemattomal kielel.
  • Karjalan Liiton Kezäjuhlat piettih Kouvolan linnas
    Suomen Karjalan Liiton 71. Kezäjuhlat räjähtettihes kuuluvah da nägyväh Kouvolan linnas kezäkuun ägiel puoles välis. Karjalan Liiton toimindua et puaksuh näe “Oman Muan” sivul. Siirdo- da evakkokarjalazien voinanjälgeläzien Liittuo pietäh Ven’al poliitiekanpäizenny, hozi hävitettylöin mualoin kyzymys jo ammui ei nouze rutosti pinnal. “Oman Muan” toimittai enzimästy kerdua sai olla Karjalan Liiton Kezäjuhlis da tuli hyvin liikkunuokse tapahtuman nähtyy. Karjalanliittolazet mielihyväl maršitah ylbiesti linnan pihoi myöte kanzallizis ruutis liput käis, ken vai voidaneh pläšitäh vesselästi Säkkijärven pol’kua, pajatetah, sanellah voinua da omii sugujuurii, yhtytäh Pitäjä-seuroin toimindah da seminuaroih, mustellah vahnoi aigoi, kižatah kriukkua da juostah marafonoi, sluužitah Jumalale.
  • “Peppi Pitkysukku” nygöi on karjalaziengi kamu
    Ruoččilazen kirjuttajan Peppi-kniigu on kiännetty livvikse kui jo enämbäl sual muailman kielel! Uudine on yliči rajas kestänyön yhtesruavon tulos. Aleksi Ruuskazen da Tamara Ščerbakovan puaratusti kestänyh ruado tuou suurdu iluo Ven’al da Suomes eläjile karjalazile.
  • Karjalan Kielen Koin hyväkse
    #1(1341)   |   Olli Hörkkö
    Ruočis eläjät karjalan kielen ystävät kerävyttih tavan mugah pruaznuimah Rastavua. Sih kučuttihgi viizikielizel kandelehel soittajat “Kantele-Marjatat”. Paiči sidä pruazniekkah yhtyi kuuzitostu Karjalan kielen ystävät Ruočis -liittoh kuulujua. Vieljärven Karjalan Kielen Koin hyväkse tänävuon kerättih 3600 Ruočin kronua, nygözen kursan mugah läs 23 000 rubl’ua. Ruočis karjalakse pagizou läs tuhattu hengie. Muamankielenny karjalan kielel pagizou läs sadua ristikanzua.
  • Meijän Tampere
    #4(1394)   |   Sanna-Riikka Knuuttila Tamperen karjalan kielen opastai da opastujat
    Karjalan kieldy opastutah Tamperel jo kolmattu vuottu. Opastajannu kogo aijan on ruadanuh Sanna-Riikka Knuuttila. Opastujat ollah moizet, ku erähil karjal on muamankieli, erähät ollah “vaigu hämäläzet, ga tahtotah harjavuo karjalan kieleh” (opastujat iče muga sanottih kirjuttua).
  • Vualin-vualin leibäzen
    Suomen da Karjalan ystävyssuhtehet ruvettih nägyväh hillenemäh. Jäi vai mustella 90-vuozien käyndöi rajan tuakse toizien taloih rouno nygöi.
Partn`ourat