Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kylän elostu

  • Piirilöin rajal
    Meijän Veškelyksen kylä jo ammui on kiini Priäžän piiris. Priäžäläzet ei olla meile vaiku susiedat, ga ollah hyvät dovarišatgi. Vuodessah 1956 Veškelys kuului Priäžän piirih. Tänävuon täydyy 60 vuottu sit aijas, kuduas Veškelys kuuluu Suojärven piirih.
  • Midä kuuluu Veškelykseh?
    Midä eläy vahnu karjalaine kylä? Tavallistu kylän elostu. Hyvä siä meidy ihaškoittau, lapset juoksendellah hangel da kižatah jalgumiäččyy, tuldih hätken vuotettavat kaniikulat.
  • On hengis kieli tuattoloin
    Mennyt kolmanpiän Anuksen kirjasto oli täyzi lastu, kuduat tuldih ezittelemäh omii neroloi kerdojen runoloi suomelas-ugrilazil kielil.
  • Lijat da viet tervehyökse
    “Martsial’nije vodi” on kogo Ven’al tundiettu kurortu. Mittumasbo kunnos on sanatourii tänäpäi da midä elostu eläy...
  • Veškelčät kyzytäh abuu
    Veškelyksen aktivistat tahtotah luadie kniigu Siämärven rannikon kylih nähte
  • Karjalazes kyläs hengel on hoivu
    Kaikis paras, midä minun mieles on lehten toimittajan ruavos, ga net ollah kylämatkat. Siehäi eläy tozi karjalastu – rahmannoidu, paginakastu da omua kieldy maltajua. Täl kerdua meil puutui kävvä vahnah kuulužah liygiläzeh kyläh Jessoilah.
  • Minä uskon, kai roihes hyvin!
    #46(1386)   |   Irina Palatina
    Terveh teile, hyvät rahvas! Nämmil sanoil minä panin alguh oman Karjalaine bes’odu -pruazniekan. Minä olen Irina Palatina, elän Anuksen piirin Alavozen kyläs. Minä suvaičen omua kodoilua, arvostan oman muan čomuttu. Minul on mieldy myö meijän armas livvin kieli, žiäli on vai, ku iče en voi vie putilleh paista, vai jatkan opastundua.
  • Yhtes olemmo kogonaine pereh
    Kuujärven kyläpruazniekkah kerdyi rahvastu kogo Anuksen piirispäi.
  • Keppo viuhkuau, mieli lendäy
    Keppikävelyn moudu levii jo loittoizih Karjalan kylihgi. Vuozi vuottu näet enämbi rahvastu savakkoin kel astumas. Enimytteh net ollah naizet. Tavan mugah keppikävelijöi näit talvel, harvembah kezäl. Yhtelläh astundu muga parandau astujien mieldy, ku puaksuh hyö ei ni ajatella sidä, astutahgo oigieh, nevvoloin mugah. Liikundu pihal da vie joukolleh muitegi pidäy naizii parembas kunnos migu liikkumattomannu olles. Pangua merkil: ku tahtonetto suaja tuloksen, pidäy noudua siändölöi.
  • Nuožarvi – roindupäivyniekku!
    Heinykuun lopus Nuožarven kylä pidi omassah 452-vuozipäivän, pruazniekkah kerdyi paikallistu rahvastu dai niidygi, kenen juuret ollah täs karjalazes kyläs.
Partn`ourat