-
Mennyt vuon “Oman Muan” sivuloil sai lugie, kui Suojärven piirin hyllätty Kuudamlahten kylä sai toizen eloksen. Vuvvennu 2017 kylän endizet eläjät da heijän lapset nostettih endizen kylän kohtah Pyhän Il’l’an časounan, azetettih kumardusristan da pandih kundoh kalmužiman. Tänävuon aktivistat kerättih den’gua internetan kauti da azuttih mustopaččahan Suurel Ižänmuallizel voinal surmattuloin omamualazien mustokse.
-
Munjärvenlahten kul’tuurukodii ei lämmitetä jo tostukymmendy vuottu. Tämän periä kul’tuurukois ei sua pidiä suurii pruazniekkoi da konsertoi. Ku rahvas ei kylmettäs, suureh zualah heidy voibi kerätä vai kezäl, konzu pihal on lämmin. Mindähbo kluubas on vilu da voibigo kuitahto suaha sinne lämmiä?
-
Kuujärven kyläpruazniekkah kerdyi rahvastu kogo Anuksen piirispäi.
-
Keppikävelyn moudu levii jo loittoizih Karjalan kylihgi. Vuozi vuottu näet enämbi rahvastu savakkoin kel astumas. Enimytteh net ollah naizet. Tavan mugah keppikävelijöi näit talvel, harvembah kezäl. Yhtelläh astundu muga parandau astujien mieldy, ku puaksuh hyö ei ni ajatella sidä, astutahgo oigieh, nevvoloin mugah. Liikundu pihal da vie joukolleh muitegi pidäy naizii parembas kunnos migu liikkumattomannu olles. Pangua merkil: ku tahtonetto suaja tuloksen, pidäy noudua siändölöi.
-
Šuojunjoven rannal, lähäl Šotd'ärvie olii Jovenkylä ei kuulu Karjalan histouriellizien kylien joukkoh. Yhtelläh kyläl on pitky da bohattu histourii. Tiä vie on ennevahnallistu karjalastu kodii, kudamis ižändät pietäh hyviä huoldu. Kondraatien kodi oli nostettu läs sadua vuottu tagaperin, voinan aigua sit oli suomelazien tiijusteliiškola.
-
Heinykuun lopus Nuožarven kylä pidi omassah 452-vuozipäivän, pruazniekkah kerdyi paikallistu rahvastu dai niidygi, kenen juuret ollah täs karjalazes kyläs.
-
Meijän kyläs Kolatselläl 26. kezäkuudu kuului lapsien iändy. Sen verdu lastu ei olluh meijän kyläs jo mondu vuottu. Gost’at oldih Petroskoilpäi dai vie loittozet Krasnodar-linnaspäi.
-
Petroskoi-Suojärvi -juamu on pahimii Karjalas.
-
Priäžän etnokeskukses piettih jo toine Etnobatlu – karjalazen pajon kilbu. Kilbuniekkua oli kaksi: Nuožarven “Koivuine” da Pyhäjärven “Oma randaine”.
-
Heinykuun allus Alavozes Spuasan Käzitäluajitun obrazan kirikön prihodas piettih oigiehuskojien perehien nedäli. Nimi sille annettih karjalaine – “Jumalan lapset”, sentäh ku meijän armahat poijat, tyttäret, vunukat dai myö, vahnembat, olemmo Jumalan äbäzöittävät lapset.
#25(1465) | L'udmila MehedMennyt vuon “Oman Muan” sivuloil sai lugie, kui Suojärven piirin hyllätty Kuudamlahten kylä sai toizen eloksen. Vuvvennu 2017 kylän endizet eläjät da heijän lapset nostettih endizen kylän kohtah Pyhän Il’l’an časounan, azetettih kumardusristan da pandih kundoh kalmužiman. Tänävuon aktivistat kerättih den’gua internetan kauti da azuttih mustopaččahan Suurel Ižänmuallizel voinal surmattuloin omamualazien mustokse.
Munjärvenlahten kul’tuurukodii ei lämmitetä jo tostukymmendy vuottu. Tämän periä kul’tuurukois ei sua pidiä suurii pruazniekkoi da konsertoi. Ku rahvas ei kylmettäs, suureh zualah heidy voibi kerätä vai kezäl, konzu pihal on lämmin. Mindähbo kluubas on vilu da voibigo kuitahto suaha sinne lämmiä?
Kuujärven kyläpruazniekkah kerdyi rahvastu kogo Anuksen piirispäi.
Keppikävelyn moudu levii jo loittoizih Karjalan kylihgi. Vuozi vuottu näet enämbi rahvastu savakkoin kel astumas. Enimytteh net ollah naizet. Tavan mugah keppikävelijöi näit talvel, harvembah kezäl. Yhtelläh astundu muga parandau astujien mieldy, ku puaksuh hyö ei ni ajatella sidä, astutahgo oigieh, nevvoloin mugah. Liikundu pihal da vie joukolleh muitegi pidäy naizii parembas kunnos migu liikkumattomannu olles. Pangua merkil: ku tahtonetto suaja tuloksen, pidäy noudua siändölöi.
Šuojunjoven rannal, lähäl Šotd'ärvie olii Jovenkylä ei kuulu Karjalan histouriellizien kylien joukkoh. Yhtelläh kyläl on pitky da bohattu histourii. Tiä vie on ennevahnallistu karjalastu kodii, kudamis ižändät pietäh hyviä huoldu. Kondraatien kodi oli nostettu läs sadua vuottu tagaperin, voinan aigua sit oli suomelazien tiijusteliiškola.
Heinykuun lopus Nuožarven kylä pidi omassah 452-vuozipäivän, pruazniekkah kerdyi paikallistu rahvastu dai niidygi, kenen juuret ollah täs karjalazes kyläs.
#26(1366) | Alisa GubarevaMeijän kyläs Kolatselläl 26. kezäkuudu kuului lapsien iändy. Sen verdu lastu ei olluh meijän kyläs jo mondu vuottu. Gost’at oldih Petroskoilpäi dai vie loittozet Krasnodar-linnaspäi.
Petroskoi-Suojärvi -juamu on pahimii Karjalas.
Priäžän etnokeskukses piettih jo toine Etnobatlu – karjalazen pajon kilbu. Kilbuniekkua oli kaksi: Nuožarven “Koivuine” da Pyhäjärven “Oma randaine”.
Heinykuun allus Alavozes Spuasan Käzitäluajitun obrazan kirikön prihodas piettih oigiehuskojien perehien nedäli. Nimi sille annettih karjalaine – “Jumalan lapset”, sentäh ku meijän armahat poijat, tyttäret, vunukat dai myö, vahnembat, olemmo Jumalan äbäzöittävät lapset.
