-
Šuojunjoven rannal, lähäl Šotd'ärvie olii Jovenkylä ei kuulu Karjalan histouriellizien kylien joukkoh. Yhtelläh kyläl on pitky da bohattu histourii. Tiä vie on ennevahnallistu karjalastu kodii, kudamis ižändät pietäh hyviä huoldu. Kondraatien kodi oli nostettu läs sadua vuottu tagaperin, voinan aigua sit oli suomelazien tiijusteliiškola.
-
Heinykuun lopus Nuožarven kylä pidi omassah 452-vuozipäivän, pruazniekkah kerdyi paikallistu rahvastu dai niidygi, kenen juuret ollah täs karjalazes kyläs.
-
Meijän kyläs Kolatselläl 26. kezäkuudu kuului lapsien iändy. Sen verdu lastu ei olluh meijän kyläs jo mondu vuottu. Gost’at oldih Petroskoilpäi dai vie loittozet Krasnodar-linnaspäi.
-
Petroskoi-Suojärvi -juamu on pahimii Karjalas.
-
Heinykuun allus Alavozes Spuasan Käzitäluajitun obrazan kirikön prihodas piettih oigiehuskojien perehien nedäli. Nimi sille annettih karjalaine – “Jumalan lapset”, sentäh ku meijän armahat poijat, tyttäret, vunukat dai myö, vahnembat, olemmo Jumalan äbäzöittävät lapset.
-
Karjalan kieldy tihieh -projektu, kudai oli pietty Priäžän piiris Melliččy-fondan, ”Karjalan Kielen Koin” da ”Nuoren Karjalan” kannatuksel piäzi loppuaskelih.
-
“Kalevalan” päivänny Jessoilan kyläs piettih suuri pruazniekku.
-
Karjalan kieli da karjalažus eletäh eläy Jessoilan kyläs.
-
Jessoilan sel’po täytti 100 vuottu.
-
Jo kolmattu vuottu Karjalas ruadau Paikallizet initsiatiivat -programmu. Kylien eläjät yhtes piätetäh, midä hyö tahtotah ruadua oman eländypaikan hyväkse, kirjutetah projektan da työtäh sen kilbah. Parahat projektat suahah den’gukannatustu Karjalan tazavallan b’udžietas da omas piirispäi, pienen vuitin pannah iče eläjätgi.
Šuojunjoven rannal, lähäl Šotd'ärvie olii Jovenkylä ei kuulu Karjalan histouriellizien kylien joukkoh. Yhtelläh kyläl on pitky da bohattu histourii. Tiä vie on ennevahnallistu karjalastu kodii, kudamis ižändät pietäh hyviä huoldu. Kondraatien kodi oli nostettu läs sadua vuottu tagaperin, voinan aigua sit oli suomelazien tiijusteliiškola.
Heinykuun lopus Nuožarven kylä pidi omassah 452-vuozipäivän, pruazniekkah kerdyi paikallistu rahvastu dai niidygi, kenen juuret ollah täs karjalazes kyläs.
#26(1366) | Alisa GubarevaMeijän kyläs Kolatselläl 26. kezäkuudu kuului lapsien iändy. Sen verdu lastu ei olluh meijän kyläs jo mondu vuottu. Gost’at oldih Petroskoilpäi dai vie loittozet Krasnodar-linnaspäi.
Petroskoi-Suojärvi -juamu on pahimii Karjalas.
Heinykuun allus Alavozes Spuasan Käzitäluajitun obrazan kirikön prihodas piettih oigiehuskojien perehien nedäli. Nimi sille annettih karjalaine – “Jumalan lapset”, sentäh ku meijän armahat poijat, tyttäret, vunukat dai myö, vahnembat, olemmo Jumalan äbäzöittävät lapset.
#49(1339) | Nina TarakanovaKarjalan kieldy tihieh -projektu, kudai oli pietty Priäžän piiris Melliččy-fondan, ”Karjalan Kielen Koin” da ”Nuoren Karjalan” kannatuksel piäzi loppuaskelih.
“Kalevalan” päivänny Jessoilan kyläs piettih suuri pruazniekku.
Karjalan kieli da karjalažus eletäh eläy Jessoilan kyläs.
Jessoilan sel’po täytti 100 vuottu.
Jo kolmattu vuottu Karjalas ruadau Paikallizet initsiatiivat -programmu. Kylien eläjät yhtes piätetäh, midä hyö tahtotah ruadua oman eländypaikan hyväkse, kirjutetah projektan da työtäh sen kilbah. Parahat projektat suahah den’gukannatustu Karjalan tazavallan b’udžietas da omas piirispäi, pienen vuitin pannah iče eläjätgi.
