-
Kuujärven kyläpruazniekkah kerdyi rahvastu kogo Anuksen piirispäi.
-
Keppikävelyn moudu levii jo loittoizih Karjalan kylihgi. Vuozi vuottu näet enämbi rahvastu savakkoin kel astumas. Enimytteh net ollah naizet. Tavan mugah keppikävelijöi näit talvel, harvembah kezäl. Yhtelläh astundu muga parandau astujien mieldy, ku puaksuh hyö ei ni ajatella sidä, astutahgo oigieh, nevvoloin mugah. Liikundu pihal da vie joukolleh muitegi pidäy naizii parembas kunnos migu liikkumattomannu olles. Pangua merkil: ku tahtonetto suaja tuloksen, pidäy noudua siändölöi.
-
Šuojunjoven rannal, lähäl Šotd'ärvie olii Jovenkylä ei kuulu Karjalan histouriellizien kylien joukkoh. Yhtelläh kyläl on pitky da bohattu histourii. Tiä vie on ennevahnallistu karjalastu kodii, kudamis ižändät pietäh hyviä huoldu. Kondraatien kodi oli nostettu läs sadua vuottu tagaperin, voinan aigua sit oli suomelazien tiijusteliiškola.
-
Heinykuun lopus Nuožarven kylä pidi omassah 452-vuozipäivän, pruazniekkah kerdyi paikallistu rahvastu dai niidygi, kenen juuret ollah täs karjalazes kyläs.
-
Meijän kyläs Kolatselläl 26. kezäkuudu kuului lapsien iändy. Sen verdu lastu ei olluh meijän kyläs jo mondu vuottu. Gost’at oldih Petroskoilpäi dai vie loittozet Krasnodar-linnaspäi.
-
Petroskoi-Suojärvi -juamu on pahimii Karjalas.
-
Heinykuun allus Alavozes Spuasan Käzitäluajitun obrazan kirikön prihodas piettih oigiehuskojien perehien nedäli. Nimi sille annettih karjalaine – “Jumalan lapset”, sentäh ku meijän armahat poijat, tyttäret, vunukat dai myö, vahnembat, olemmo Jumalan äbäzöittävät lapset.
-
Karjalan kieldy tihieh -projektu, kudai oli pietty Priäžän piiris Melliččy-fondan, ”Karjalan Kielen Koin” da ”Nuoren Karjalan” kannatuksel piäzi loppuaskelih.
-
“Kalevalan” päivänny Jessoilan kyläs piettih suuri pruazniekku.
-
Karjalan kieli da karjalažus eletäh eläy Jessoilan kyläs.
Kuujärven kyläpruazniekkah kerdyi rahvastu kogo Anuksen piirispäi.
Keppikävelyn moudu levii jo loittoizih Karjalan kylihgi. Vuozi vuottu näet enämbi rahvastu savakkoin kel astumas. Enimytteh net ollah naizet. Tavan mugah keppikävelijöi näit talvel, harvembah kezäl. Yhtelläh astundu muga parandau astujien mieldy, ku puaksuh hyö ei ni ajatella sidä, astutahgo oigieh, nevvoloin mugah. Liikundu pihal da vie joukolleh muitegi pidäy naizii parembas kunnos migu liikkumattomannu olles. Pangua merkil: ku tahtonetto suaja tuloksen, pidäy noudua siändölöi.
Šuojunjoven rannal, lähäl Šotd'ärvie olii Jovenkylä ei kuulu Karjalan histouriellizien kylien joukkoh. Yhtelläh kyläl on pitky da bohattu histourii. Tiä vie on ennevahnallistu karjalastu kodii, kudamis ižändät pietäh hyviä huoldu. Kondraatien kodi oli nostettu läs sadua vuottu tagaperin, voinan aigua sit oli suomelazien tiijusteliiškola.
Heinykuun lopus Nuožarven kylä pidi omassah 452-vuozipäivän, pruazniekkah kerdyi paikallistu rahvastu dai niidygi, kenen juuret ollah täs karjalazes kyläs.
#26(1366) | Alisa GubarevaMeijän kyläs Kolatselläl 26. kezäkuudu kuului lapsien iändy. Sen verdu lastu ei olluh meijän kyläs jo mondu vuottu. Gost’at oldih Petroskoilpäi dai vie loittozet Krasnodar-linnaspäi.
Petroskoi-Suojärvi -juamu on pahimii Karjalas.
Heinykuun allus Alavozes Spuasan Käzitäluajitun obrazan kirikön prihodas piettih oigiehuskojien perehien nedäli. Nimi sille annettih karjalaine – “Jumalan lapset”, sentäh ku meijän armahat poijat, tyttäret, vunukat dai myö, vahnembat, olemmo Jumalan äbäzöittävät lapset.
#49(1339) | Nina TarakanovaKarjalan kieldy tihieh -projektu, kudai oli pietty Priäžän piiris Melliččy-fondan, ”Karjalan Kielen Koin” da ”Nuoren Karjalan” kannatuksel piäzi loppuaskelih.
“Kalevalan” päivänny Jessoilan kyläs piettih suuri pruazniekku.
Karjalan kieli da karjalažus eletäh eläy Jessoilan kyläs.
