Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tazavaldu

  • Voinanaigazet lapset mustellah
    Kerdomus Jälgiaijal ainos vai puaksumbah mainitah lapsih näh, kudamat on roittuhes voinua. Vaiku niih lapsih kuulutah paginoi myö net lapset, kudamat oldih luagerilois da evakois. A ket olimmo okupatsies, net buitoku omal himol jäimmö Suomen alle.
  • Karjalan tazavallan 100-vuozipäiväkse
    #7(1247)   |
    Karjalan halličukses hyväksyttih Karjalan Tazavallan 100-vuozipäivän embliemu.
  • Kul’tuuran hyväkse kolme vuottu peräkkäi
    #5(1295)   |   Valentina Mironova
    Kanzallizes kirjastos 5. tuhukuudu piettih istundo, kuduas Karjalan tazavallan kul’tuuran ministran Aleksei Lesozen johtol kačottih da arvostettih Literatuuran vuvven tuloksii da midä vuvvennu 2015 oli luajittu hyviä sih nähte meijän tazavallas.
  • Uuzi-endine ministru
    Kanzallizen poliitiekan ministrakse rodih uuzi-endine Andrei Manin
  • Karjalan da vepsän kielet nävytäh valličuksien aigah
    Karjalan tazavallan Piälimäine valličuskomissii pyrgivyy endisty enämbäl noudamah iänestäjien oigevuksii. Karjala da vepsä on otettu käyttöh kolmes piiris. Tämä faktu kuuluu kielioigevuksih.
  • Vardoimah tullah parahat
    #17(1257)   |   Valentina Mironova
    Sulakuun lopus Petroskoin Velleskalmu da Tundemattoman saldatan kalmu Igähizen tulenke -kunnivokohtan tyveh rubei toimimah vardoičusjoukko. Moizii vardoičusjoukkoloi rubieu toimimah Karjalan joga piiris muga sanottulois Postu n:o 1 -kohtis.
  • Suuri lahju pienile lapsile
    Anuksenlinnas, 1. syvyskuudu, Tiedoloin päivänny oli avattu lapsien kižuandukohtu.
  • Valličukset pietty – tulokset tietäs
    Keskimiäräzen karjalazen kylän mieron käyndy valličuksih liijan aktiivizekse et sano, hozi tuloksii myöte vieljärveläzet ei olla kaikis passiivizimat Karjalas. Karjalan tazavallan piämiesty valliččemah kävyi 40,25 % kogo Vieljärven valličendupunktah kuulujua. Kaikkiedah iänestäjiä luvettelon mugah täs paikkukunnas on 964 hengie.
  • Karjalan kieli puutui “Ruskieh kniigah”
    #39(1379)   |   Oma Mua
    Tänävuon UNESCO uvvisti “Häviemizilleh olijoin kielien muailman atlasan”. Tämä atlassu on tundiettugi häviejöin kielien “Ruskiennu kniigannu”. Tänäpäi kniigas on 2,5 tuhattu vähäluguzien rahvahien kieldy, enämbi 130 nämmis rahvahis eläy Ven’al. Häviejöin kielien joukkoh liženi nelli, kudamii paistah Karjalas: karjalan kielen livvin, varzinkarjalan da lyydin murdehet da vepsän kieli. UNESCOn ekspertoin mugah, suurembas varavos ollah Karjalan kielen lyydin murreh da vepsän kieli.
  • Hirvas ‒ tänne kävvä maksau
    Tämä kohtu nygöi vois panna yhteh riädyh meijän Karjalan turizmukeskuksien kel, gu sanatourii “Martsial’nije Vodi”, Kižin suari, Valamoin manasteri da toizet vähembal kuulužat kohtat.
Partn`ourat