Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Tazavaldu

  • Šuorie meččäh da kalah
    Petroskois on avavunnuh perindölline Kalastus da mečästys -ozuttelu. Meijän muan rahvas ilmazen ijän elätettih omua piädy kalastandan da mečäständän vuoh. Tänäpäigi Mečästäjien da kalastajien yhtistyksen piälikön Vladimir Konorevan mugah Karjalas on 20 tuhattu mečästäjiä da joga toine kalastai.
  • Karjalazet: meil pidäy olla oma sija
    Karjalan tazavallan päivänny Artur Parfenčikov vastavui karjalazien, vepsäläzien da suomelazien aktivistoin kel.
  • Paginale piämiehenke
    Čuasun aigah Periodikan julgavoloin piätoimittajat pagizutettih Karjalan piämiesty Karjalan tazavallan da karjalazien tilas.
  • Piämies algai syvendyö kolmen pienen rahvahan azieloih
    Karjalan tazavallan piämiehen virguvellalližuos toimii Artur Parfenčikov ezmästy kerdua pidi karjalazien, suomelazien da vepsäläzien nevvoston istundon kezäkuun 20. päivänny. Se vastavus oli myöhästynnyh pluanan mugah, ga yhtelläh pietty aigua žiälöičemätä – kesti enämbän kahtu čuassuu.
  • Maijon päivän ilo
    Anuksen mual jo kuvves kerdu piettih tazavallan Maidofestivuali. Joga kerdua se järjestetäh Anuksen piirin eri kohtis. Tänävuon festivuali oli Mägriän kyläs da keräi yhteh kui paikallistu da kogo piirin eläjiä mugai gost’ua Petroskois da toizis Karjalan linnoispäi.
  • Merežy vies – kala ies
    #31(1371)   |   Šallun Anni
    Vieljärven Karjalan Kielen Kois piettih Priäžän rajonan suuruot kalaniekoin tiedokilvat mennyt pyhänpiän. Sada kymmen kyzymysty oli varustuksis karjalazih kalastajih niškoi. Pienen Jyrgil-kyläzen joukko piäzi enzimäzekse. Heijän peräh puututtih Vieljärvi, Kinelahti da Nuožarvi.
  • Terveh tulgua Kondupohjah
    Karjalan tazavallan 94-merkipäiväkse Kondupohjan eläjile da gostile oli valmistettu läs kolmiekymmendy piduo linnan eri puolis.
  • Uvvessah školah!
    Kezä jo lopui, tuli sygyzy. Se merkiččöy, ku školalazile da toizis kohtas opastujile pidäy mennä ”neroniemeh” mieldy suittamah.
  •  Tulemjärven puusto vuottau turistoi
    Priäžän piiris avattih vie yksi turizmukohtu – Tulemjärven ruadurudapuusto. Puuston piälimäine nähtävys on vuvvennu 1897 nostetun čugunzavodan huonuksien murennuot seinät.
  • Keskiaigaine Petroskoi
    Tiijättögo työ, gu Petroskoi kiändihes keskiaigoih? Mennyt nedälil lebopäivinny Oniegan järven rannikol nägyi ritsarii, jouzimiesty, keskiaigastu karjalastu. Kaikin hyö oldih keskiaigazis ruutis.
Partn`ourat