Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2013

    • Luajittih lippu, miäräiltih sobua

      Meliorativnoin keskiškolan 1. kluasan lapset vastavuttih “Oman Muan” ruadajien da Karjalan Rahvahan Liittoh johtokundah kuulujien Natalja Sinitskoin da Margarita Kemppaizenke.

    • Midä muutostu tulou

      Aleksandr Petrovič Hudilainen on Karjalan piämiehenny vuvven aigua. Omis ruadolois täs ruadovuvves da tulielois ruadolois piämies saneli press-konferensiel mennyt nedälil.

    • Minun tuatto

      Kirjuttua tämä jo ammui oli mieles. Ga en tiedänyh kui da midä pidäy kirjuttua. Varain vikse ku kirjutus ei rodei moine, mittumannu sil pidäs olla. Väheksin vie omua kirjuttajan neruo. Da tottu sanuo duumaičin, ku ylen vähän tiijän omas tuatas. Duumaičin pagizutan t’outua, tuatan sizärdy, da muamua, anna hyö juohatellah, midä konzu oli heijän elokses. Ga ollougo se tärgei? Voinhäi kirjuttua, midä iče tiijän tuatas, midä näen da ellendän hänes kui ristikanzas. Händy parembuahäi minuh niškoi nikedä ei olluh.

    • Minun kalman piäl älgiä itkekkiä

      Karjalazen folklouran säilyttäjäle Paraskovja Ivanovale azetettih mustolaudu Vieljärven kyläs. Mustolaudu oli azetettu KRL:n projektan hantuzis

    • Kandurahvahis kandurahvahien kielel

      Kanzallizes muzeis tazavallan päiviä vaste avattih kaksi uuttu zualua da elostusperti lapsile

    • Yhtehine karjalan kieli: pidäygo vai ei pie?

      Karjalan yhtehizen kirjukielen kyzymys ainos oli paginal. Sidä paistih kaikis karjalazien kerähmölöis, nostettih se paginale jälgimäzesgi, Priäžäs pietys. Karjalan kielen tutkijat oldih eri mieldy yhtehizes kieles. Yhtet sidä tahtottih, toizet – oldih jyrkäh vastah.

    • Kummalline piha

      Boršakkalas Arlovskoin pihas mittumua vai kummakastu “eläjiä” ei ole. Jälgiaigua moudah tuli čomendua taloloin pihat.

    • “Karjalaine ei ole lindu, hänele muadu pidäy”

      Priäžän kyläs 7. kezäkuudu piettih VII Karjalazien kerähmö. Suureh pidoh tuli 87 deleguattua Karjalan kaikis piirilöis, Tverin alovehel da Suomen puolelpäi

    • Midä pagizou meile vahnu perehkuvaine?

      Meijän vahnembil da ezivahnembil ei olluh fotokameroi, vie vähembi nygyaigazien digikameroin jyttymii laittehii, kudamil ilmai kallistu fil’mua voit snimaija hos kui äijy da ravieh, duumaiččemattah.

    • Ei lapsi rovus kaduo

      Ennevahnas karjalazil oldih suuret perehet. Vie IX-luvun loppussah oldih perehet, kudamis oli kolme-nelli polvie, 25-40 hengie. Sit perehis jongoi oli jo nelli libo viizi hengie.

    • Kyykkä sai kannatuksen

      Tänävuon Kanzallizen poliitiekan ministerstvas Karjal on meijän kodi -programman hantuzis hyväksyttih piäl kahtukymmendy Karjalan eri yhteiskunnallizien liittoloin projektua.

    • Karjalua rajan taguapäi

      Pajofestivualin aigah jovensuulazet artistat ozutettih ouperu lapsile karjalan kielel

    • Karjalan tazavallan Karjalazien VII kerähmön rezol'utsii

      Karjalazien VI kerähmön vallittuloin nevvoston ruadotuloksis da tulielois pluanois kuultuu, Deleguatoin da kerähmöh yhtynyzien kehoituksii huomivoh ottahuu, Kerähmö tovestau Karjalan tazavallan Karjalazien VI kerähmön vallittuloin nevvoston ruavon vältäväizekse.

    • Algu ruavon kaunistau

      Lyydikse maltajua hil’l’akkazin liženöy – Helsinkis 16.-20. kezäkuudu piettih lyydinkielizet kursit, kudamien luadijannu oli Lyydiläine seuru

    • Huogavujes opastummo

      Tänävuon Anuksen piirin Alavozen školan tyves järjestettih etnokul'tuuruleiri

    • Kel on kyven sydämes

      Eeppizen fouruman aigah Karjalah on käynnyh pajattajua da tansijua monis Ven’an suomelas-ugrilazis alovehis da mualois. Eräs marilaine pajattai Zoja Bernikova, kanzalline artistu, puutui paginale ”Oman Muan” toimtukseh.

    • Rouno sada vuottu tagaperin

      Petroskoin 310-vuozipäiväkse jo viijetty kerdua piettih Vahnan linnan il’’uuziet -pruazniekku, kudai tänävuon oli omistettu Romanovien koin 300-vuozipäiväle. Kezäkuun 29. päivänny Petroskoin histouriellizes kohtas rahvas suadih nähtä, kui petroskoilazet elettih 100 vuottu tagaperin.

Partn`ourat