Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2013

    • Sana suuh ei sula

      Täl nimel piettih jo toine Nerokaššali-festivuali Kinnermän kyläs. Rahvastu sinä piän kyläh tuli äijy: artistua dai gost’ua. Pruazniekku rodih hyvä, ei ni vihmu sille olluh tiel.

    • Kilbu jatkuu

      Juohatammo,Kanzallizen muzein Perindölline talovus -projektan V nature! -foto da videoreportuažoin kilbu jatkuu syvyskuussah. Kilbu pietäh eri nominatsielois: “Kanzallizen kalastuksen eričykset”, “Kanzallizen mečästyksen eričykset”,“Kodižiivatat”, “Perindöllizet syömizet”, “Muanruavot”.

    • Ruado oman kielen hyväkse

      Priäžän piirin Karjalan Rahvahan Liiton Priäžän alaozaston pagin VII Karjalazien kerähmöl karjalan kielen kehittämizen programmah näh.

    • Lehti abuh

      Meni VII Karjalazein kerähmö. Mittustu mieldy tulou piäh sen jälles? Midä myö iče karjalazet voimmo luadie, ku kieli eläs? Mis pidäy zavodie se dielo? Jogahine kerähmös olluh ristikanzu dai se, kudai ei olluh, ga on lugenuh VII kerähmön rezol’utsien, vois sanuo ičelleni: “Vot täs dielos minä voin tulla abuh kaikile”. Kusbo se rezol’utsii on kirjutettu, tiijättögo?

    • Kieli parembi tartuu paistes

      Tavan mugah heinykuun allus Suomes ruadai Karjalan liitto yhtes meijän kul’tuuruministerstvanke järjestäy kanzoinvälizii karjalan kielen livvin murdehen da kul’tuuran kursiloi.

    • Yheššä veneheššä istujie

      Karjalan kielen ta kulttuurin kešäkurššit piettih Vuokkiniemeššä.

    • Kielel pidäy kuuluo yhteiskunnas

      Kolmepuolenkevuodine ELDIA-tutkimusprojektu on loppusuoral. Jälgimäine julgine vastavundu piettih 28. kezäkuudu Brysseläs da sih oli kučuttu rahoittajan, Euroopan Liiton virguniekkoi, europoliitikkoloi da posol’stvoin deleguattoi.

    • Iivananpäivy nygyaijan mugah

      Petroskois elävytetäh karjalazien Iivananpäivän pruazniekkua. Kezäkuun 6. päivänny linnan Peski-huogavundukohtas, Suarnu-kahvilas Oniegujärven rannal piettih kezäfestivuali “ Solntsevorot”. Pruazniekan järjestäjien “Onežskoje kn’ažestvo” da “Karjalan Rahvahan Liitton” mieles pivon tarkoitus on elävyttiä Iivananpäivän pruazniekkua.

    • Heinyfestivuali otti vastah gostii

      Heinykuun 13. päivänny Kondupohjan piirin Munjärvenlahten kyläs jo tostu kerdua piettih heinyfestivuali. Tänävuon sih kerävyi ylen äijy rahvastu kogo Karjalas, Ven’an alovehil da viegi ulgomualpäi. Tavan mugah festivualin piätapahtumannu oli heinän niittäjien kilbu. Ozuttamah omii neroloi tuli kaheksa joukkuo Kondupohjas, Jänišpellon, Petrovskoin, Kentjärven da Hirvaksen kylis sego Anuksen piirin Alavozespäi.

    • Petroskoi – kävelemmö linnua myöte da sit ymbäri

      Petroskoin linnu on yksi Ven’an kuulužimis turistukeskuksis. Joga vuottu tänne tulou tuhanzii turistoi omin silmin kaččomah linnua, meijän tundiettuloi tuhanzii järvilöi da jogiloi, tuhatvuodehizii meččii da čomii arhitektuurumustomerkilöi. Parahakse mustokse Karjalah unohtumattomas käyndäs vois olla kniigu.

    • Ojat' -joven rannal

      Piäzi ilmah petroskoilazen runoilijan da kiändäjän, vepsänkielizen Kodima-lehten toimittajan Nikolai Abramovan uuzi kniigu ”Ojat’-jogen randal…”. Se on jo kaheksas hänen kniigu. Abramov omisti uvven runokogomuksen vepsäläzien muale, Karjalan tazavallan da Piiterin alovehen välis virduajan Ojat-joven rannikole.

    • Paikat ainos ollah movvas

      Kiži-muzien ozutteluzualas ruadau Ven’an XIX da XX vuozisuan allun siitsupaikoin ozuttelu. Petroskoih se tuodih Sergijevo-Posadan muziespäi. Sen paikoin kollektsii on yksi suurimis da rikkahimis kogo Ven’al.

    • Omaničentundo vois olla tuvennu

      Karjalazen natalja Antonovan dokluadu VII Karjalazien Kerähmöl. “Himoittas oigiedu paginua, suuttumata toine toizen piäl...”

    • Vastavus Sissoizien kyläs: Myö omat tiä olemmo

      Školan vuvvet! Niilöi mustelet ainos hyväs mieles da syväin särähtyksen kel. Ga vie rakkahembal niilöi mustelet, konzu sit aijas on mennyh puolisadua vuottu.

    • Uuzi sildu Perttijärveh

      Segežan piirin Perttijärven kyläh nostettih uuzi sildu

    • Kuningahan silmykaivo

      Karhumäin piirin Tolvujan kyläs jälles kohendustu uvvessah on avattu “Kuningahan silmykaivo”

    • Eero Mäkkelin mustokse

      Tuandoi Anuksenlinnas piettih karjalazen Eero Mäkkelin (11.10.1933 – 22.10.2008) mustokse omistettu konsertu. Eero oli karjalazen kul’tuuran kehittäjänny Suomen puolel

    • Ei lapsi rovus kaduo

      Lapsien kazvatandu karjalazes perehes Lapsen enzimäzenny opastajannu oli buabo libo muamo. Hyö annettih omii tiedoloi, kerrottih tarinoi, opastettih panemah malittuu.

    • Čoma on Nuožarvi joga siäl

      Priäžän piirin Nuožarven kylä täytti 450 vuottu

    • Eliä kui kehitynnyzis Jevroupan mualois

      Karjal on meijän oma kodi. Sit, mittumas kunnos da por’adnas pidäy omua kodii ižändy, nägyy, ongo kodi puhtas, tervehen da hyvingo ollah sen koin eläjät.

    • “Varavonalazekse puuttumizen syyt voi identifiiruija da säilymisty tugie”

      Kezäkuun 28. päivänny Brysseläs ELDIA-projektan hantuzis pietyn vastavundan jälgeh sain pagizuttua ELDIAn johtajua, professoru Anneli Sarhimaadu.ahnanaigaine libo nygyaigaine, se kehittyy tarbehen mugah, sen mugah kui sidä käytetäh. A ku ei olle mahtuo käyttiä kieldy, ku sen käyttö ollou kielletty, aijoin aloh tahtogi kielen käyttöh vähenöy.

    • Ei lapsi rovus kaduo

      Karjalazien lapsien kižat

    • Il’l’an päivy Vahjärves

      Kaunehet lämmät kezän päiväzet juostozil nel’l’utah ruadajes da huogavujes, et ehti kačahtuakseh – ga jo elokuu taivahan rajas tundumah zavodiu: valau kebjielöih kezäpilvih muzavua värie, työnäldäy tuuliviehkurii puuloin ladvoih da vezien aldoloih, keldavuttau erähät nuorien koivuloin lehtet

    • Karjalan eläjät tahtotah, ku salvattas kai eläinpuustot

      Kolme kondiedu -zookompleksas tapahtunnuh ozattomus huolestutti Karjalan eläjii

Partn`ourat