Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kuadunuzii vezii stauččah et keriä

Tatjana Paškova kolmanden kursan opastujienke. Livgilästy kolmandel kursal on nelli hengie // Kuva: Ol'ga Smotrova

Karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos yhtistettih yhteh laitokseh. Pandih sille itämerensuomelazien kielien laitos -nimi. Luajittih kai ruttoh da rahvastu, tarkoitan yhteiskunnallistuo, ni kyzytty ei. Elämmö näitgos Karjalan kielen vuottu Karjalas.

Sygyzyl vaste tiijustimmo, ku itämerensuomelazien kielien da kul’tuuran tiedokundu heittäy ruavon, karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen laitos, kudamat ruattih tämän tiedokunnan tyves, ruvetah kuulumah filolougizeh tiedokundah. Ni huavattu, ni smetitty vikse ei ku tervähgi nämmisgi laitoksis luajitah yksi ainavo. Oli varaittajua, ga ei ni hyö vikse duumaittu ku muga ruttoh tämä ruado ruadavuu.

Kui tädä ruattih da misbo kai lähti, sellitämmö karjalan da vepsän kielen laitoksen johtajal Tatjana Paškoval.

– Dielot oli muga. Tämän vuvven lopus rodieu yliopiston akreditatsii, se pietäh kerran viijes vuvves. Akreditatsien aigah kačotah da tarkistetah yliopiston ruaduo, sellitetäh, jatkaugo yliopisto ruavon vai ei, anduago sille luba opastandah vai ei. Joga laitoksele pidäy luadie suuret otčotat. Meile tämänke kai on hyvin, suomen kielen laitos sikse aigua, konzu kai tämä algavui, jäi johtajattah. Tamara Ivanovna Staršova voimattomuttu ei ruadanuh. Johtai vältämättäh pidi, duumaittih löydiä varajohtai. Kävyimmö paginale yliopiston opastandas vastuajan rektoran sijahizen luo Konstantin Tarasovalluo. Kävyimmö kolmei, minä, suomen kielen laitoksen opastai Jelena Tihonovič da myös pedagouguakadeemien suomen kielen laitoksen opastai Jelena Bogdanova. Meile kolmele laitoksele sanottih: pidäy kirjuttua rektorale da sellittiä miksebo pidäy olla kolme eri laitostu. Kirjutimmo, hyvin kai sellitimmö. Painoimmo sidä, ku tolkuu yhtiständäs ei rodei, laitos hävitetäh da tahtojua opastuo karjalan da vepsän kieldy rubieu vähenemäh, laitoksen säilytändyhäi on meijän tazavallan kanzallizen poliitiekan eräs suuris ruadolois.

Ga meijän kirjazeh ei ni piädy kallattu. Tottu sanuo suomen kielen laitoksen kirjaine oli toizenmoine, hyö kannetettih laitoksien yhtiständiä. Sen jälgeh meidy kaikkii kerättih yhteh da kyzyttih iänestiä. Myö omal laitoksel kaikin olimmo lujah vastah, suomen kielen laitoksen opastajat tuaste oldih yhtiständän puolel. Heidy on enämbi. Sit laitoksien yhtistämizes oli piätetty filolougizen tiedokunnan tiedonevvostol, sit yliopiston suurel tiedonevvostol. Sit päiväs, konzu oli työtty kirjaine dai kai jongoi oli piätetty, meni kaikkiedah kaksi nedälii. Ruttoh ruattih, emmo ni smiettinyh sidä. Opimmo kiändyö suurien herroin puoleh, ga ei auttanuh.

Kuibo sellitettih sit laitoksien yhtiständän?

Sellitykset terväh löyttih. Pieni la latos on, vähä opastajua on dai vähä opastujua. Tänäpäi uuzien siändölöin mugah yliopistos yhten opastajan kohtah pidäy olla kymmene opastujua. Meil viijel kursal opastuu 36 hengie, on nelli opastajan palkua, a pidäs olla 3,5 vai.

Heinykuun 1. päivässäh myö ruammo vie kui kaksi eri laitostu. Minuu kyzyttih vie olla suomen kielen laitoksen varajohtajannu . Syvyskuun 1. päiväs olemmo jo itämerensuomelazien kielien laitos.

 Muuttuugo laitoksen ruado vai endizeh tabah, nygöi yhtes vai, rubietto ruadamah?

– Meil karjalan da vepsän kielen laitoksel min verran opastajua oli, sen verran jiäygi. Suomen kielen laitoksel nygöi on 10,5 opastajien palkua, a pidäy olla kaksi palkua vähembi.

Viehäi pedagouguakadeemii liitettih yliopistoh, siehäi sežo on karjalan da suomen kielen opastus. Yhtistetähgo heidygi teijänke?

– Yhtistetäh, ga vai kui rubiemmo opastamah vie emmo tiijä. Sovimmo muga, ku kezäl hyö otetah omat opastujat, myö otammo omat enzimäzele kursale. Sit sygyzyl net pidäy yhtistiä. Pidäy sanuo, ku akadeemies vie ei siirrytty bakalavriattah, pedagouguopastukses voibi tuolleh ruadua. Myö, vastukarai, jo toine vuozi opastammo bakalavriatan hantuzis. Meijän yliopistos vai liečetiijon da mägitiijon tiedokunnal ei ole bakalavriattua. Kui rubiemmo ruadamah vie emmo tiijä, ga akadeemien profili: opastajien valmistamine pidäy säilyttiä. Minun tiedämäl tulien opastusvuon akadeemies rodieu vie uuzi spetsialnosti: karjalan da anglien kieli. A myö kui ennegi rubiemmo ottamah opastumah nelläle spetsialnostile: karjalan da suomen kielen opastus, vepsän da suomen kielen opastus, suomen kielen opastus da kiännösoppi. Kuitahto pidäy sobuh puuttua nämmis kaikis spetsialnostilois...

 

 

 

Lugijan mielii
  • Olga22.05.2013 | 21:57
    Karjalan kielen vuvvennu kielitila pahenou vai
  • Natalja23.05.2013 | 14:53
    Silbo se ozutahes: pruaznuicemmo karjalan kielen vuottu da yhteltiedy salbailemmo tiedokunnat da laitokset.
  • Karel24.05.2013 | 10:48
    Pidi sil vuvvel panna Jälgimäine karjalan kielen vuozi -nimi!
  • Andii17.10.2014 | 05:54
    Valitettavasti en voi kirjoittaa Vepsän tai Livvi tai Lyydi Olonets Inkeri voin lukea joitakin sanoja tämän artikkelin, koska tiedän vähän suomea, mutta en halua oppia Karjalan ja jos joku voi opettaa minulle verkossa tai

    sähköposti qanti (at-merkki) minua (piste) com

    Haluatko oppia Englanti tai Japanin ?

    Andrew Waddington, Opetaja

    Sendai , Jaapani
Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat