Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

“Karjalaine ei ole lindu, hänele muadu pidäy

Karjalazien VII kerähmö piettih kylän kul’tuurutalois, kudai oli kohendettu juuri sih niškoi // Kuva: Ol'ga Smortova

Priäžäs piettih Karjalazien VII kerähmö. Suurien herroin joukos oldih Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen, Zakonoinhyväksyndykerähmön piälikkö Vladimir Sem’onov, federualuinspektoru Aleksandr Hynninen, Ven’an Duuman deputuattu Valentina Pivnenko. Kerähmön prezidiumah oldih vallittu Ol’ga Zarinova, Tatjana Klejerova da Viktor Bogdanov. 

Enzimäzenny suurdu paginua pidi Ol’ga Žarinova, Karjalazien VI kerähmön vallittuloin nevvoston piälikkö. Häi saneli nevvoston ruavos nelläs vuvves kerähmölöin välis. Žarinovan sanoin mugah nevvostolazet kerävyttih sentämän kerran vuvves da piettih paginua karjalazii huolestuttajis probliemois: karjalazien pienenijäs luvus, karjalan kielen stuatusas, korgieloin školien probliemois.

- Erikseh loitokse emmo piäze. Meil pidäy yhtyö, sen vuoh väitymmö, vagaitti Ol’ga Žarinova.
Aleksandr Hudilainen saneli suuren kerähmön rahvahile Karjalan sotsiualu-ekonoumillizeh tilah da sen kehittämizeh nähte.
- Kaikin tiijämmö, ku elämmö vaigieloi aigoi. Oli meil suurdu probliemua Kondupohjas, Segežas, Suojärvel, Pitkäsrannas. Ga yhtelläh saimmo muuttua tilandeh parembakse, pidi varmuttu Hudilainen.
Yhtelläh hänen sanoin mugah Karjal iellehgi on aloveh, kudai anos valvattau Moskovan abuu. Ga Hudilazen mugah on meil midä ylbeillä: kirjulohtu ainos vai enämbän kazvatetah, dorogoi täytty vägie kohendetah, guazubutket on vönytetty äijih kylih da linnoih.
- Puolitostu vuottu myö ruavoimmo sen hyväkse, ku prezidentu Putin allekirjuttas käskyn Karjalan tazavallan 100-vuozipäivän pidämizes.  Jo kahten kuun peräs roihes valmis suuri programmu sih niškoi, uskaldi Hudilainen.
Karjalan tazavallan piämiehen sanoin mugah Itämerensuomelazien kielien da kul’tuuroin tiedokundu oli salvattu Petroskoin valdivonyliopistos sen periä, ku ei olluh himoniekkua sie opastuo.
- Ku löydynöyhäi mostu nuordu, ga sit voibi kiännyttiä kai, rauhoitteli huolestunnuzii karjalazii tazavallan piämies.
Piendy kiitä, suurele takku pane
Aleksandr Hudilainen kiitti priäžälästy ”ižändiä” Konstantin Gusevua, kehui, ku händy pietäh ezimerkinny toizii paikallizii herroi nevvojes.
- Puaksuh sanotah, ku vallasolijoin keskes on vähä karjalastu. Se ei ole muga. Zakonoinhyväksyndykerähmön deputuatoin keskes on kaheksa karjalastu. Se on 16%. Konstantin Gusevgi karjalazennu olles omal kielel tervehti kerähmön rahvastu.
Tottu sanuo, kerähmön allus zualu oli täyzy rahvastu – deleguattua da deputuattua. Enzimäzen istundon jälles, Karjalan piämiehen lähtiettyy deputuatatgi ”pyhkäldettihes”. Ga ihan allus istuttihhäi. En malta sanuo, oldihgo kai 16% karjalazis deputuatois kerähmös, ga toko vai konzu piäzimmö kerähmön piätöksih, jo ei olluh ni yhty ”rahvahan kazakoiččijua”...
Karjalazele pidäy muadu
Äijii kerähmös paginua pidäjii huolestuttau se, ku vaigei on suaha muadu elättäväkse da ruattavakse.
- Pidäs luadie moine zakon, ku nuoret suadas muadu da meččiä oman koin nostamizeh. Sithäi hyö elettäs kylis. Nygöi karjalan kieldy kuulet vaigu kylis, paheksi Vladimir Lukin. – A kylis midäbo – školat da bol’ničat salvatah, paikallizet haldivotgi hävitetäh. A heile pidäs auttua.
Livvinkarjalaine Ivan Kirillov sežo pagizi muadu:
- Karjalazel ilmai kaikkii konkursoi pidäs suaha muadu da vie parembua.
Mies jo kaksitostu vuottu ei voi panna omua muadupalua Heččulan kyläs kirjoile, hos sinne on jo kodigi nostettu.
Meil on omua  mieleviä
Uhtualaine Viktor Melentjev paheksi, ku heijän kyläs oli kaksi ”kielipeziä”, ga net ei juurruttu hätkekse.
- Meil kyläs on 12 laukkua, kus myvväh viinua da vaigu yksi kirjulaukku, igävissäh sanoi Melentjev.
Viktor Melentjevan mieles karjalazile pidäy käyttiä hyväkse tuliet valličendat, sendäh ku paiči meidy meijän probliemoi niken ei sellitä.
Anukselaine Aleksandr Titov kyzyi kerähmön rahvahal:
- Kaigo Ven’an subjektat ollah taza-arvozet. Verakkua vai Čečn’a, Dagestan da Karjal…
Lugijan mielii
  • Lindu, kudai puus eläy da omal kielel pajattau11.06.2013 | 15:16
    Ezmäi pidäs oppie pidämäh Karjalan rahvahan kerähmyö karjalan kielel da kai sen dokumentat luadie karjalal kielel, sit vaste voi ruveta muadu pakiccemah. Muite umbivenálazet pakitah mualoi ven´an kielel, heijän mieles heil on sih oigevus sendäh ku heijän buabo malttoi karjalan kieldy.
  • Gost'u12.06.2013 | 15:35
    Ga mindäh ei sua pakita muadu ven'an kielel? Kelbo sidä rubiemmo karjalakse pakiccemah, administratsieloin ruadajilgo? Ku minä rodivuin täl mual, ruan tiä, mindäh minun nenän tyves olijua muadu annetah piiteriläzele libo linnalazele virguniekale, a minule enne sidä sanottih, ku tämä muapala ei päi koin nostamizeh...
    P.S. Se, ku rahvas ei tietä karjalua tänäpäi, ei ole ciisto heijän viga. Kielihäi oli kielletty, sendähgi loppi kehityndän.
  • Lindu, kudai puus eläy da omal kielel pajattau12.06.2013 | 22:28
    Minun mieles ezmäi pidäs omua kieldy suaha kehittymäh da omal ruavol, kerähmös kaikin kaikkie pakittih - muadu, järvie, mecciä, ruadokohtii, hallindovirgoi, vähä ken rubei prizmimäh oman kielen kehittämisty. Ku muadu pakicemmo sit pidäs hos malttua omal kielel lugie da kirjuttua. Kerähmön piäsanat oldih vaiku ven´akse, sit mi rahvas on sidä kirjuttanuh?
  • Gost'u13.06.2013 | 16:31
    Kielikyzymys da mua koin nostamizekse ollah eri dielot. Ku minä en malta karjalua, ga linduzennugo nygöi eliä?
  • prostoi karjalaine14.06.2013 | 18:23
    Ristikanzu rodieu ristikanzakse ristikanzan jyttyöh eläjes. Karjalaine voibi olla da pyzyö karjalazennu vaigu omal mual eläjes da omal kielel paistes. Ga sehäi no, ku muadu ei anneta da vieraitetah muas dai kieles. Kui maltetah, mugai muadu kyzytäh. Omuahäi kyzytäh, ei vierastu.
Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat