Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ruado oman kielen hyväkse

Kielen käyttyö pidäy ližätä kaikil yhteiskunnan tazoil. Tämä kai rippuu tazavallan poliitiekois, tahtotahgo hyö jättiä eloh tazavallan nimenandajan kanzan kieli da perindö vai ei. // Kuva: Margarita Kemppainen

Meijän Priäžän kanzalline piiri on semmoine kohtu, kus ijän kaiken elettih sobuh livgiläizet da lyydiläzet rahvas, ruadajat da nerokkahat,  kus kuului čoma karjalan kieli,helistih pajot, lennetäh yliči aldolois runot. Vai yhtelläh jälgimäzen rahvahan luvun tulokset ollah varaittavat, kogo Karjalah on jiännyh vai 45 000 karjalastu, a pagizijua i sidä vahembi. Kui nygöi, tänäpäi ruttoh kehittyjäs muailmas myö, karjalazet, jätämmö eloh meijän kielen? Pidäy mustua, kielettäh ei ole rahvastu. Voizimmo kaikin opastuo anglien libo fransien kieleh, ga se ei pie meil. Kielennero nikel, nikus ei olluh pahakse, kai muailmu on monikieline. Nikudaman kanzan kieli ei voi olla kynnyksenny muailman kehityksele. Monet ei kunnivoija niidy, ket voijah sanuo: minä olen karjalaine, minä pagizen omal kielel, sih minul on oigevus. Emmogo myö ole niistiet, emmogo toizii pahembat da tuhmembat, ei pie varata paista omal kielel. Ristikanzal pidäy olla oma karjalaine identitiettu, niken muu ei voi pidiä omua kieldy hengis, vaigu myö iče, karjalaizet.

А gu lähtis tämä dielo teriämbäh menemäh edehpai,  myö konstruktiivizeh mieleh prižmimmö valdua ruadamah karjalan kielen kehittämizen hyväkse. Meijän mieles ezmäzekse Karjalas pidäs olla oma karjalan kielen kehittämizen programmu. Täh tärgieh ruadoh pidäs yhtyö Opastusministerstval, Kul’tuuruministerstval, Kanzallizen poliitiekan ministerstval da yhtes kaččuo karjalan kielen tilua tazavallas.

Kieli jiäy hengih silloi, gu nuori polvi ruvennou pagizemah. Priäzän piiris nelläs päivykois opastuu karjalan kieleh 171 lastu, kuvves školas karjalakse opastetah 306 lastu. En voi olla sanomattah,  gu meile ruatah kuullankarvazet nerokkahat  opastajat: Tatjana Petrovna Andrejeva Vieljärven päivykois, Irina Vladimirovna Amosova Jessoilan päivykois, Tamara Heikkijevna Gončarova Priäžän päivykois. Hyö ollah voittajat tazavallan muamankielen päivykodiloin opastajien keskes. Ol’ga Nikolajevna Stanislavova,Vieljärven školan opstai, on mennyt vuvven paras tazavallan muamankielen opastai.

Opastuksesgi on vigua, ylen vähä karjalan kielen urokkua, čuassu-kaksi nedälis, dai päivykodilois kaksi kerdua nedälis kerävytäh urokoil. Ongo se putilline kielenopastus, gu perehisgi kodikielekse tuli ven’an kieli? Suuri da putilline kielipezän ruado auttas täs dielos. Juuri pienien lapsien piäh tartuu parahite kieli, lapsien vahnembatgi ruvetah opastumah kieleh, yhtytäh kaikenmoizih kielipezän pidoloih, pagizendal opastutah kieleh.

Školisgi n’epremenno pidäs olla enämbi čuassuu kielen opastukseh dai erähii ainehii, moizii gu biologii, histourii, muantiedo vois opastuo karjalakse. Školis, opistolois dai korgielois školis vois olla aineh “ Karjalan kieli da kul’tuuru” kaikkih opastujih niškoi.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat