Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Sana suuh ei sula

Suomen puolen karjalazet aktivistat Timoi Pedri Munne da Risto Salmela ollah tozi artistat. // Kuva: Jelena Filippova

Kai pruazniekku oli karjalan kielel. Karjalakse paistih kaikin: pruazniekan vedäjät, iče artistat dai rahvas, kudamat sinä piän tuldih kyläh. Iče vie pruazniekan allus ven’ua rikoin, ga kylän emändät kerras sanottih: pagize karjalakse. Emmo ruvenne pagizemah, ga ei ni kieli rubie kehittymäh. Kielen kehittymine da livuttamine on ”Nerokaššalinhäi” suurii ruadoloi.

Huondespuolel murginassah pruazniekku piettih pihal. Kylän lavale toine toizele peräh yhty tottu nostih artistat. Pajatettih hol’aitettih karjalakse ”Oma pajo” Petroskoispäi, ”Bes’odaine” Viidanan kyläspäi, petroskoilazet Marija L’ovkina da räppäri Andrei Gorškov.

Tuldih lavale myös ”Čičiliušku”, kudai ozutti ”Koirien Kalevalan” erähän ozan, ”Oma Mua” da Kotkatjärven kursilazet. ”Oman Muan” piätoimittai Natalja Sinitskaja da Santtu Karhu ozutettih ”Kaglakkai istundu” Vladimir Brendojevan kerdomuksen mugah. Nagrat sidä kaččojes dai lugijes, kui akkua omua ukkuo muanitteli, ”nenäs vedeli”.

Ei jiädy bokkah ni Kotkatjärven kursuniekat. Mennyt nedälin aigah kyläs piettih kanzoinvälizet karjalan kielen kursit, kudamil paiči meigälästy rahvastu, oli äijy rahvastu Suomes da Ruočispäi, Japouniespäi kai. Ruoččilaine toimittai Olli Hörkkö, Suomen puolen karjalazet Eila Markkinen da Aila-Liisa Laurila da meigäläine Nina Barmina ozutettih Kielinero-ozutus, kui yksi viizas naine ečči ruaduo.

Artistoin ezityksien välis pruazniekan vedäjät Natalja Antonova da Andrei Gorškov pagizutettih da veseldytettih rahvastu, arbailtettih arbaituksii.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat