Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Heinyfestivuali otti vastah gostii

Kilvan ozanottajile pidi nosta mägeh da samal aigua niittiä heiniä // Kuva: Julija Utiševa

Heinykuun 13. päivänny Kondupohjan piirin Munjärvenlahten kyläs jo tostu kerdua piettih heinyfestivuali. Tänävuon sih kerävyi ylen äijy rahvastu kogo Karjalas, Ven’an alovehil da viegi ulgomualpäi.

Tavan mugah festivualin piätapahtumannu oli heinän niittäjien kilbu. Ozuttamah omii neroloi tuli kaheksa joukkuo Kondupohjas, Jänišpellon, Petrovskoin, Kentjärven da Hirvaksen kylis sego Anuksen piirin Alavozespäi. Joga joukos oli nelli hengie. Kilvas oli kolme etuappua. Enzimäzes etuapas pidi niittiä artelis. Arvostelijat kačottih, mittuine joukko teriämbi da parembii toizii niittäy. Toizen etuapan nimi oli ekstremualuniitändy. Kilvan ozanottajile pidi nosta mägeh da samal aigua niittiä heiniä. Pidäy sanuo, gu heiny tänävuon kazvoi ristikanzan korgevus. Astuo heiniä myöte oli jygei, a niittiä – vie jygiembi. Miehien rinnal omii neroloi ozutettih naizetgi.

– Minä opastuin niittämäh, konzu ruavoin Kentjärven souhozas, vahnembat naizet opastettih minuu. Minä iče olen hierus kazvanuh, kui monis karjalazis perehis, meilgi oli oma lehmy. Joga keziä pidi varustua viizi tonnua heiniä, minä ainos autoin vahnembii, sendähgi festivualin aigah minul ei olluh vaigei, heinarren ruadoh olen harjavunnuh vie nuorete, sanelou Alavozen joukon edustai Tatjana Vasil’auskene.

Kilvan kolmas etuappu, juveliiruniitändy, oli kaikis vaigevin, ozanottajil pidi hyvin da näbiesti niittiä heinät kannois ymbäri lyhevimäs aijas. Täs parembi kaikkii omii neroloi ozutti Jänišpellon joukko. Se piäzigi kogo kilvoin voittajakse. Toizel sijal on Munjärvenlahten joukko, kolmandel – Lumi-hiihtokeskus. Yksittyzien niittäjien keskes parahakse piäzi Jurii Kalinin Kondupohjaspäi.

– Myö hyvin maltammo ruadua joukos, jo olimmo kilvoin voittajinnu, täl kerduagi panimmo kai väit parahikse piästes, sanelou Jänišpellon joukon edustai Andrei Leščov.

Paiči niittäjien kilbua festivualin ohjelmas oli äijy erilastu master-kluassua. Kogo festivualin tavoittehennugi on rahvahan tavoin da perindölöin säilyttämine. Festivualin gost’at voidih opastuo hivomah stoikkua, luadimah venkoi peldokukkazis, ezinehii heinäs da tuohes sego vanuttamah villua. Erilline master-kluassu oli omistettu kalastuksele. Aleksandr Fedotov Hirvaksen kyläspäi opasti kaikkii luadimah kalastusverkoloi.

– Luadimah verkoloi minuu opasti mučoin tuatto. Hänen sanoin mugah kunnon kalastai kogo talven voi kuduo verkuo. Mučoin tuatto opastui kalastamah omas died’ois, kudai oli ammatilline kalastai, myödäväkse häi vedi kalua Piiterih. Nygöi minä opastan kaikkii sih, midä iče maltan, sanelou muasteri.

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat