Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kieli parembi tartuu paistes

Nedälikse kursiloih kerävyi karjalan kielen opastajua da lapsien kazvattajua Anuksen da Priäžän piirilöispäi sego Suomen puolen karjalastu - kaikkiedah 30 hengie. // Kuva: Margarita Kemppainen

Pidäy sanuo, gu nämmii kursiloi pietäh rajan mollembil puolil: kui Karjalas mugai Suomes. Tänävuon net oldih Anuksen piirin Kotkatjärven kyläs. Nedälikse kursiloih kerävyi karjalan kielen opastajua da lapsien kazvattajua Anuksen da Priäžän piirispäi sego Suomen puolen karjalastu - kaikkiedah läs 30 hengie. Opastustu piettih kahtes joukos: enzimäzeh kerättih rahvastu, kuduat jo hyvin tietäh karjalan kieldy, toizeh - niilöi, ket vastevai ruvetah opastumah muamankieleh.

- Minä silmis näin, gu rahvas tuldih opastumah mielihyväl. Hyö tahtotah enämbi tiediä karjalan kielen grammatiekas da foneetiekas. Suomes ei ole mahtuo kuulta eläviä karjalan kieldy, tiä hyö voijah paista keskenäh muamankielel da nostua omua kielineruo, sanelou kursiloin opastai Nadežda Bukina.

Monil Suomespäi tulluzil on juurii Karjalaspäl: kelgo tiä elettih vahnembat, kelgo - buabat da died’oit. Sendähgi hyö tahtotah tiediä ezi-ižien kieldy da kul’tuurua. Kymmenel protsental Karjalan liittoh kuulujis on karjalazii juurii. Sendäh liitto järjestäy nämmii kursiloi jo piäl 20 vuottu vuozis 1990 algajen, andau rahvahale mahton opastuo muamankieleh, kudai monis perehis on jo unohtettu.

Kogo nedälin aigah kursilazet opastuttih kirjuttamah da lugemah karjalan kielel, tutkittih grammatiekkua da foneetiekkua, vastavuttih Karjalan tundietun kirjuttajan Zinaida Dubininanke, kudai saneli heile omii runoloi, käydih tuttavumah Vuožjärven manasterih, oldih sie sluužbal da tiijustettih äijy uuttu sen histouries. Vie oldih matkat Anuksen rahvahallizeh muzeih da Suureh Selgih. 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat