Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Yheššä veneheššä istujie

Kurššiloih tuli 19 opaštujua Karjalašta, heijän luvušša oli karjalan kielen opaštajie, kašvattajie, karjalankielisien lehtijen, radijon ta TV:n toimittajie, tutkijie, kanšalaisjärještöjen jäšenie ta tietyšti Šuomen karjalaisie // Kuva: Maikki Spitsina

Heinäkuun enšimmäisen netälin aikana opaštajieh Olga Karlovan ta Valentina Karakinan kera kurššilaiset tutkittih kieliopillisie erikoisuukšie, Karjalan meččyä ta lintumuajimua, šuatih tietyä karjalaisien hautamisperintehistä, Iivananpäivän pruasniekan tavoista ta kuin ennein lempie noššettih.

Kaikilla, ken tahtou elävyttyä karjalan kieltä, oli hyvä mahollisuuš šuaha kielikylpyö kešäkurššiloilla. Netälin mittah kurššilaiset paistih vain karjalakši, tutuššuttih vanhan kylän perintehih ta karjalaiseh kulttuurih.

Kurššiloih tuli 19 opaštujua Karjalašta, heijän luvušša oli karjalan kielen opaštajie, kašvattajie, karjalankielisien lehtijen, radijon ta TV:n toimittajie, tutkijie, kanšalaisjärještöjen jäšenie ta tietyšti Šuomen karjalaisie. Monet opaštujista on jo ušeičči käyty näillä kielikurššiloilla, onnakko joka vuosi niih yhtyy uuttaki rahvašta. Niin, tänä vuotena kurššiloih ošallistu ni Karjalan Šivissyššeuran johtaja Eeva-Kaisa Linna.

– Ois hyvä, još kielikurššit oltais kakši kertua vuuvvešša. Tuškin jakšan vuottua koko vuosi, kuni tulou meijän šeuruava tapahuš, šano Eeva-Kaisa kurššijen lopušša. – Kurššiloilla oli kielen, kieliopin ta kulttuurin hyvä šointu.

Toisina vuosina opaštajat juattih kurššilaisie kahteh ryhmäh kielitiijon mukah. Alkeiskurššilaiset tutkittih kieliopin perušaseita ta tuttavuššuttih pienih pakinateemoih. Jatkokurššilaisien ohjelma oli vaikiempi, šiinä oli enemmän lukomista šekä kuuntelomista ta opaštujat paistih karjalakši erilaisista teemoista. 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat