Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Omaničentundo vois olla tuvennu

Natalja Antonova on vieljärveläine. Natalja kuuluu Nuori Karjala -liiton johtokundah da hommuau Kielipezä-projektua Karjalas

Himoittas oigiedu paginua, suuttumata toine toizen piäl. Meil on ylen tärgei ku täl päiväl saneltuloi azieloi suadas kuulta poliitiekkua piättäjät viranomazet, ket ei olla vilunverellizet Karjalan tazavallan tuliedu aigua kohtah. Nämil päivil, konzu jo avvonazesti ruvettih planuičemah tazavallan hävitändiä, oma regionualine identitiettu – ei vai karjalazien, ga kaikkien tazavallas eläjien ristittyzien omaničentundo – voidas olla tuvennu. Pidäy panna käzi vastah sille protsessale da jättiä tazavaldu tuliele sugupolvele.

Hyvät rahvas! Abrikuičen sihpäi, ku onnuako ei lövvy nämis huonuksis ristikanzua, ken ei sanos: min tervyöh häviey kieli, sen tervyöh häviey rahvas. Meidy huolestuttau ku emmo voinnuh tässäh suaha käzih pädevimät keinot eistiä karjalan kieli vahnembas polvespäi nuorembah. Suurin vuitti meis ei tiijä karjalua, olemmo jo pošti hävitännyöt sen. Se on jo päivänvalgien selgei šeikku. Terväh meijän kielellizel piendarel ei rodei eigo kukoin kuukottajua, eigo kanan kaakattajua. Eibo meroprijaatiet da raviet festivualit kohendeta kieliazieloi. Sentämän sanan tiedämine vie ei ole kielen haldivoiččemine. Kielen malto tulou äski opastuksen kauti. Rahvahallizeh kul’tuurahpäi vihjuajat vietot ei korvata opastuksen kauti suaduloi tiedoloi da neroloi.

Myö omakse pahakse mielekse, ezmäzen Kerähmön aijas emmo tässäh voinnuh suaha karjalankielisty opastustu lapsile, mi ližiäs kielele arvovaldua. Jo ellendimmöhäi ku pujoitetul entokul’tuurizel komponental loitokse et aja. Suaha kazvatus da opastus omal kielel on Ven’an Federatsien Konstitutsien pygäl. Hyvin käzin rakendettu opastussistiemu vois hyövyndiä sego meijän karjalan, sego ven’an, sego muijien kielien maltamistu, vuardamata toine tostu. Olemmo sidä mieldy ku karjalan kieleh da kul’tuurah niškoih annettu b’udžiettu maksas suurimin miärin käyttiä sih puoleh, kudai kiänis kazvuajua polvie maltamah karjalua. Se on tiettäväine pitkembi protsessu verraten yhten-kahten päivän kestäjäh viettoh. Ku kazvattanemmo kielenmaltajan polven, kul’tuuru ei nikui jiä heis bokkah, se on kiini kieles luonnonmugažesti.

On olemas jo tiettylöi keinoloi elavuttua häviemäzilleh olijoi kieli. OPASTUS, HALLINDO, JOUKKOVIESTIMET, PERINDÖLLIZES KUL’TUURASpäi allun ottai  NYGYAIGAINE KUL’TUURU, KIELIPEZÄT DA KIELIKYLVÖT – oldas meijän viehkat edehpäi. Erähii nämis on olemas (ezimerkikse, joukkoviestimet da kul’tuuruhommat), ga varmah voibi sanuo ku hallindopyrgimyksii paiči erähii karjalankielizii doroguviehkoi (kyltilöi) da oččuseinylaudazii ei ole. Kielipezien siemenet ollah vie idemäs, hibiliuskuzet, on jygiettävy sanuo, lähtietännehgo net muanpiäle vai ei.

Suurembii hävityksii meil on Petroskoin yliopiston Itämerensuomelazien kielien da kul’tuuroin tiedokunnan reorganizatsii. Se piettih ylen ruttozeh, täh yhteiskunnallizien järjestölöin mieldy ei tarvittu. On sammumas hil’l’akkazin algukluasoin opastajien da päivykodiloin ruadajien professii-ala, kudai oli pedagougizes akadeemies. Karjalan Pedagougizen akadeemien da Petroskoin valdivonyliopiston yhtistämine pal’l’astau kibien: kui ruvetanneh kaččomah uvvelleh kielialan spetsial’nostiloi. Nygöi hörö piäs on moine: kieličuassuloi opastuspluanois jo vähendetäh, selgiedy kuvua kieleh näh ei ole. Mittumat kielispetsialistat roijah? Kunne heidy vuotetah? Meijän mieles ga yhten yliopiston hantuzis ihan putilleh maksas šeikuija jo lähiaijal: kui pedagougiekku- da kielipuolilinjat voidas yhtyö...

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat