Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Vastavus Sissoizien kyläs: Myö omat tiä olemmo

Školan vuvvet! Niilöi mustelet ainos hyväs mieles da syväin särähtyksen kel. Ga vie rakkahembal niilöi mustelet, konzu sit aijas on mennyh puolisadua vuottu.

Priäžän piirin lehtes “Meijän elaigu” tuhukuus 2013 oli painettu L’udmila Jermolajevan ilmoitus: “Ečin yhtes opastujii puolensuan vuvven peräs”. Inehmine kučui jiävie iäni niilöi, ken opastui Sissoizien školas da kerävyö yhteh Sissoizih 23. kezäkuudu 2013. Soitimmo telefonas kaikile, kedä vai lövvimmö da tiezimmö. Erähät kerras sanottih, ku tullah, toizet (minägi heijän joukos) vie emmo tiedänyh varmah, tulemmo vai emmo voi tulla.

Dai tuli se päivy. Sroičan päivy, hyvä siä. Myö Val’a-sizären kel, kudai loppi školan vuvvennu 1963, kui äijät toizet kyläläzet lähtimmö kalmoile. A sen jälles jo lähtimmö tuttavien kel Sissoizih nägemäh niilöi, kenen kel opastuimmo yhtel aigua.

Tulimmo Sissoizih aijoi, jo yhtentostu aigah olimmo peril. Tulimmo enzimäzet, meijän peräh ruvettih toizetgi tulemah. Kaikkiedah tuli lähes 30 hengie. Sebäimmökseh, n’oppaimmokseh, mustelimmo sidä-tädä, kedägo tunzimmo, kedägo ni tuta ei suannuh. Ga opis duumaija, on mennyh 50 vuottu.

Pahakse mielekse školua jo ei ole seizomas. Muatila se on ostettu. Igävy on nähtä, ku se ei ole huolittu. Ga on jiädy koivahazet, kuduat istutettih školan opastujat eri aigah. Puut kazvettih suuret, homehtuttih, kui netgi, ket istutettih niilöi konzu lienne. Puut net oldih moizet omat, ga kaikil himoitti käzil niilöi silittiä.

Yhtes nostimmo šampanskoin mal’l’at, mustelimmo omii opastajii da niilöi omii opastujii, kedä jo ei ole täl mual.

Majärven piäl rubei kuulumah pajuo da soittuo. Pajatimmo Priäžän piirin gimnan da omii pajoloi, kudamii mustammo vie lapsusvuozis. Soitti meile Anatolii Kornilov, kuduan kel yhtes myö opastuimmo da lopimmo školan vuvvennu 1965. Ei ni čakat meidy n’okittu – nähtih, ku myö omat tiä olemmo.

Kaikin, ken kerävyimmö, sanelimmo vähäzen omas ičes, omas perehes, ruavos, mustelimmo endizii aigoi, ken kedä suvaičči da mieles pidi.

Hos kui hyvä olis olla yhtes, ga erota yksikai pidi: jogahistu kois vuotettih lapset da bunukat, omat ruavot. Ga sovimmo vastavuo toizen kerran vie puolensuan vuvven peräs.

Tahtozin kiittiä erikseh L’udmila Jermolajevua (Grigorjevua), Svetlana Trofimovua (Rugačevua), ku kerättih meidy yhteh. Sanon passibot Jermolajevan Kol’ale, Kuznetsovien da Bogdanovien molodoloile, Anisimovien sizäreksile, Pečujevile, Kornilovan Tol’ale, Mihailovan Vit’ale, kaikile, ket tuldih vastavumah. Passibot Masalovile – Galinale da Anatolijale – ku laskiettih meidy omah pihah.

Kaikile toivotan tervehytty, hyviä mieldy, sobuu perehih da pitkiä igiä! Kaččokkah da vardoikkah teidy Jumal!

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat