Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Eero Mäkkelin mustokse

Eero Mäkkeli omas kois Pieksämäel. // Kuva: On otettu Länsi-Savo -lehtespäi.

Tuandoi Anuksenlinnas piettih karjalazen Eero Mäkkelin (11.10.1933 – 22.10.2008) mustokse omistettu konsertu. Eero oli karjalazen kul’tuuran kehittäjänny Suomen puolel.

Mäkkelin sugu da pereh ollah rodužin Suojärven Hauduvuaraspäi. Hauduvuara on hieru Hyrsylänmutkas kui Suomes sanottih tädä kummua kohtua Suomen da susieduvaldukunnan välis. Raja oli luajittu muinoi sih kohtah ku pussikse, da tädä umbiperiä oli vaigei puolistua. Mäkkelin sugu on elänyh Hauduvuaras sadoi vuozii. Ilja Mäkkeli, Eeron died’oi meni nuorennu brihannu ruadamah Piiterih, ruadoi da siästi dengua da nai kirkies Jelena Aleksejevas Komšas.  Hyö srojittih suuri kodi Hauduvuaran Mägikyläh. Iljal da Jelenal rodih äijy lastu, kuuzi poigua da kaksi tytärdy.

 

Voinan lapsi

Iljan da Jelenan nuorin poigu Ivan libo Juho, nai Anna Pahkinas Pitkyrannaspäi da sroji oman koin lähembä Uzmitšan järven randua. Sih kodih Eero rodih 11. ligakuudu 1933. Häi oli Annil da Juhol kolmas lapsi. Pereh kazvoi. Konzu kylmykuus 1939 algoi Talvivoinu, Annin da Juhon pertis oli kuuzi lastu, nuorimal oli kolme kuudu igiä.

Kuuzivuodehizen Eeron mieleh painuttih ijäkse Talvivoinan enzimäzet kodvazet, ku vieras voinujoukko hyökkäi Hauduvuarah da heijän kodih. Hyrzylänmutkan kylis eläjät, läs tuhat hengie naistu, lastu, vahnua jiädih vangikse. Voinu kesti talvikuus kevätkuun 1940 suate. Tuhukuul hirvies pakkazes heijät viettih Interpos’olkah Nevvostoliiton puolele. Se oli vaigei matku. Äijät lapset da vahnat kuoltih kylmäh. Rauhan solmindan jälles oraskuun lopus suomelazet työttih järilleh Suomeh, no koit jiädih uvven rajan tuakse. Mäkkelit elettih evakos Syväin-Suomes, Virroil.

Voinu algoi uvvessah kezäl 1941. Voinan allus suomelazet vallattih menetetyt kodialovehet...

 

Neroniekku opastamah

Voinan jälles Mäkkelin pereh azetui elämäh Juukah Pohjazeh Karjalah, kus hyö perrettih muadu pellokse da nostettih uvvelleh oma kodi da azetettih elos. Heil oli suuri pereh. Levieh ei eletty. Eero piäzi enzimäzenny lapsis opastumah keskiškolah. Jälles armiedu da rezervu-ofitsieruškolua häi tuli vie Juukah vuvvekse ruadamah väliaigazennu opastajannu kodikylän školah. Sen jälles häi lähti Helsingih opastumah. Yhteiskunnallizen korgien školan häi loppi sotsializen alan tutkindonke, da vie sen piäle lugi iččenäzesti gimnuazien da piäzi studentakse. Silloi häi meni naimizih da pereheh rodih enzimäine lapsi.

Eero jatkoi opastundua Yhteiskunnallizes korgies školas, kudai oli siirdynyh Helsingispäi Tamperele. Välil häi oli iče opastajannu, sai dengua. Häi loppi korgien školan yhteiskunnallizen tiijon kandiduatan tutkindonke vuvvennu 1963.

Eero oli neroniekku opastamah. Häi ruadoi aiguzien opastujien kel: enzimäi kaksi vuottu rahvahanopiston rektorannu Pyhäjärvel, sit 27 vuottu Pieksämäin ruadorahvahanopiston rektorannu.

Pienes linnas Eero Mäkkeli oli ristikanzu vaikuttajal da nägyväl kohtal. Hän oli deputuatannu linnan hallindos, huolehti monii luottamusruadoloi da yhtyi aktiivizesti paikkukunnan yhtistysruadoloih...

 

Karjalan Kielen Seuras ruaduo

Karjalan kieli oli Eeron muamankieli. Kielen da karjalazen kul’tuuran häviämizes häi vahnate ainos vai enämbän huolevui. Häi oli yksi Karjalan Kielen Seuran perustajis. Iččiedäh žiälöiččemättäh häi ruadoi Karjalan Kielen Seuras, opasti, pidi luvendoloi da ečči kontaktoi karjalankielizeh rahvahistoh mollembil puolil rajua. Täs Eeron ajatuksii kui opastuo kieldy, karjalan kieldy da midätahto muudu kieldy: “Pagize – kuundele. Luve – kirjuta. Pajata – duumaiče”...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat