Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Čoma on Nuožarvi joga siäl

Konsertah kerävyi äijy rahvastu kui Nuožarves da lähikylis, mugai kogo Priäžän piiris da Petroskoilpäi // Kuva: Margarita Kemppainen

Priäžän piirin Nuožarven kylä täytti 450 vuottu.

Kylän histourii algavui vuvvennu 1563, konzu kyliä enzi kerdua mainittih aigukirjois. Erähät tutkijat ollah sidä mieldy, gu Nuožarvi voi olla vie vahnembi, sendäh gu monet aigukirjat tässäh ei säilytty.

Kylän vuozipäivän konsertan avai paikalline Koivuine-nimine pajojoukko. Enzimäzen pajon helei-iänizet naizet omistettih omale armahale Nuožarven kyläle.

‒ Vuvven aigua myö valmistammo äijän pruazniekkua, karjalazii gorniččoi piemmö, vastavummo toizien horienke, pruazniekoil iče suvaičemmo pajattua, meijän pajojoukko “Koivuine” tänävuon täyttäy 30 vuottu, joga pruazniekal myö ainos pajatammo karjalakse. Kylän päivy on paras kezäpruazniekku meile, sanelou Koivuine-pajojoukon pajattai Nina Barmina.

Konsertah kerävyi äijy rahvastu kui Nuožarves da lähikylis, mugai kogo Priäžän piiris da Petroskoilpäi. Hyvittelemäh rahvastu tuldih paikallizet vallasolijat sego Priäžän piirin haldivon, tazavallan kul’tuuruministerstvan da Karjalan Zakonoinluajindukerähmön edustajat. Kogo päivän rahvastu ihaškoitettih eri rahvahien kul’tuuroi ozuttajat pajo- da tansijoukot. Laval ezityttih karjalaine Koivuine-pajojoukko, ven’alazen pajon Pr’ažinka-ansambl’u, kazakoin hora, flamenkon da päivännouzupuolen tansijat sego čiganat. Pruazniekan gost’at suadih nähtä, meijän mua on rikas eri kul’tuuroil. Nuožarven kunnivokse petroskolaine Stražnik-nimizen voinuhistouriellizen kluuban edustajat ammuttih puuškispäi, nengoman “sal’uutan” hyö lahjoitettih pruazniekan gostile. Kollektiivoin ezityksien ližäkse piettih erilazii kižoi da kilboi, vallittih neidine, kudual on kaikis pitkin palmikko sego naine, kudual on hoikin vyö. Lavan lähäl käziruadomusterit myödih omii tavaroi: hurstiloi, ezinehii puus, tuohes da biiseras. Nuožarvi on kalakas järvi, sie pyyvvetäh kaikenmostu kalua. Sendäh kylän pruazniekkah tulluzii gostitettih vaste keitetyl kalarokal. Moine perindö on Nuožarven eläjil.

‒ Nuožarves minä olen rodinuhes, tiä elängi jo 70 vuottu, kazvatin kolme lastu. Nuožarves on hyvä eliä, rahvas tiä ollah ylen rahmannoit. Kylän päiviä kaikin suvaijah, sendäh gu on mahto vastavuo da paista keskenäh, muite myö harvah näemmö toine tostu da lähikylien eläjii, sanelou Nuožarven eläi Jekaterina Hiltunen...

Nygöi Nuožarves eläy läs 500 hengie, kezäl tämä lugumiäry kazvau, konzu tullah nuoret tiijustamah omii vahnembi sego turistat. Täl kerduagi kyläh pruazniekkah tuli suomelazien joukko...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat