Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Eliä kui kehitynnyzis Jevroupan mualois

Aleksandr Titov kuului Karjalazien VI Kerähmön vallittuloin nevvostoh. // Kuva: Ol'ga Smotrova

Kunnivoittavat deleguatat! Karjal on meijän oma kodi. Sit, mittumas kunnos da por’adnas pidäy omua kodii ižändy, nägyy, ongo kodi puhtas, tervehen da hyvingo ollah sen koin eläjät. 

Vuvvennu 1940 kevätkuun 31. päivänny Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston istundos oli piätetty muuttua Karjalan avtonoumine tazavaldu Karjal-suomelazekse liittotazavaldakse. Nevvoston istundos paginua pidänyh Andrei Ždanov sanoi: “suomen da karjalan rahvahil ollah yhtehizet peräjuuret. Karjalan avtonoumizen tazavallan muuttamine liittotazavaldakse livuttau tämän kahten rahvahan talovuon da kul’tuuran kehittämisty da niilöin vellesyhtevytty”.

Vuvvennu 1956 meidy, paikallizii eläjii, kyzymätä Karjal tuaste luajittih avtonoumizekse tazavaldakse.

Yhtelläh, Karjal on jiännyh Ven’an erinomazekse alovehekse: myö elämmö Jevroupan muan – Suomen – rajal.

Tänäpäi, ku ruvennemmo pagizemah, kui eletäh nämmä kaksi susiedumuadu, näemmö, ku meijän elaigu ylen äijäl eruou Suomen muan elaijas.

Suomes nuorižoh niškoi on nostettu läs 160 basseinua, kymmenet akvaparkat, enämbi kahtu sadua jiädvorčua, suat jalgumiäččypellot. Midäbo meil?

Jälgi aigua Suomeh Ven’alpäi muutti enämbi 50 tuhattu hengie. Kolmekymmen tuhattu heis jo ollah Suomen kanzalazet. Heijän joukos on endisty Karjalan eläjiä. Meijän tazavallan eläjien lugu väheni sit aijas 72 tuhandel hengie.

Minun mieles se hyvin ozuttau, ku meijän “monikanzalline pereh” on voimatoi. Meijän tazavallas on monenmostu muan rikkavustu, meččiä, lihavua muadu da muudu. En rubie sanomah, min enne andoi Karjalan tazavalndu Ven’ale, kui enne ruadoi meijän meččyala – kaikin sen hyvin tiijättö.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat