Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

“Varavonalazekse puuttumizen syyt voi identifiiruija da säilymisty tugie”

ELDIA -tutkimusprojektan johtai professoru Anneli Sarhimaa // Kuva: Martti Penttonen

Kezäkuun 28. päivänny Brysseläs ELDIA-projektan hantuzis pietyn vastavundan jälgeh sain pagizuttua ELDIAn johtajua, professoru 

Anneli Sarhimaadu.

Kolmenpuolenvuodizen projektah nähte oli saneltu “Oman Muan” n:os 27 Kielel pidäy kuuluo yhteiskunnas -kirjutukses. Pidäy mustoittua, ku ELDIA-projektan ydinjoukkoh kuuluu kymmene tutkijua:

Elina Kangas, Anna-Kaisa Räsänen, Hajnalka Berenyi-Kiss, Reetta Toivanen, Eva Kühhirt, Riho Grünthal, Sia Spiliopoulou-Åkermark, Sylvie Rohanova, Anneli Sarhimaa da Johanna Laakso.

Kuibo sai allun ELDIA -tutkimus?

– Erähien kolliegoin ker piätimmö yhtistiä väit suomelas-ugrilazien kielien douhturiopastukses. Sit huomaimmo, ku vähembistökielitutkimus on keskitynnyh päivänlaskujevrouppalazih indojevrouppalazih kielih. Suomelas-ugrilazii kielii vähä tundietah, a niilöisgi suuri vuitti ollah varavonalazet. Ezmäi duumaičimmo ku voi luadie mustolistan kritierois, kuduat ozutetah varavonalazuttu. Ga sit tuttavuimmo UNESCOn varavonalazuskritieroih. Da vähä vähäl se kehityi ELDIAn tutkimuspluanakse.

 

Kui lövvyttih tutkijat?

– Piäkritieru oli vallita suomelas-ugrilazien kielien professoroi, kel on jatko- opastujua, kuduat ollah pädevät, mugavat da voijah ruadua yhtes. Vaigiembi oli löydiä juriidiekan da sotsiualutiijon tutkijoi, ga lövvimmö Sian da Reetan da sit hyö lövvettih ičele abuniekkoi. Ruadajua projektas enimilläh oli nenga sada.

 

Kui barometru sai muvvon?

– Ezmäi oli paginua vaiku mustolistas. Sit saimmo tiediä, ku suomenruočile oli luajittu barometru da se tundui hyväle. Tärgei vaihe oli kyzelendylistan luadimine, silloi pidi piättiä, mittustu tieduo kyzelläh. Vaigei kohtu oli sellittiä, kui muuttua vastavukset 0-4 skualah barometras ozutettavakse. Barometran kolme segmentua ‒ malto, mahto da tahto ‒ perustutah Šveitsaarielazen kieliekonomistan Francois Grin:än teorieh kielen säilymizes. Nelläs segmentu – kielituottehet – on katalounielazen Miquel Strubellan teoriespäi ‒ hänen mugah kielituottehet kazvatetah tarvettu uuzih kielituottehih.

 

Mindäh rahvas hylgiäy oman kielen?

– Kielen da yhteiskunnan suhteh on dialougine. Ku muailmu muuttuu, kieli voi jouduo bokkah. Kieli iče ei ole vahnanaigaine libo nygyaigaine, se kehittyy tarbehen mugah, sen mugah kui sidä käytetäh. A ku ei olle mahtuo käyttiä kieldy, ku sen käyttö ollou kielletty, aijoin aloh tahtogi kielen käyttöh vähenöy.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat