Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Viena da liygi: erikseh vai yhteh

“Vienan Karjalan” enzimäine noumeru piäzi ilmah 17. kylmykuudu 1999. // Kuva: Ol'ga Smortova

Vuvves 2014 algajen Oma Mua da Vienan Karjala -lehtet pannah yhteh. Uvvistettuh lehteh nähte saneltah “Oman Muan” da “Vienan Karjalan” piätoimittajat Natalja Sinitskaja da Ol’ga Melentjeva.

Oma Mua -lehti sai allun vuvvennu 1990, konzu ruvettih elävyttämäh karjalan kieldy. Se oli yhten rahvahan yhtenäine lehti. Sinne painettih materjualoi kui livvikse, mugai vienakse. Eri karjalazis kylispäi rahvas opittih kirjuttua lehteh omal kielel, kielel, kudamal hyö paistah omas kois, omas kyläs, hos ei ni oldu opastettu kirjuttamah muamankielel. Muga yhten lehten kanzis rinnakkai elettih da kehityttih yhten kielen kaksi murrehtu.

Vuvven 1999 lopus oli piätetty eroittua murdehet da luadie eriže lehti vienankarjalakse. Muga rodih Vienen Karjala -lehti. “Oma Mua” rodih čiisto livvinkielizekse da jatkoi ilmah piäzemisty endizel nimel.

Tänävuon Periodika-julguamo, kudaman levon ual piästähgi ilmah “Oma Mua” da “Vienan Karjala”, eläy reorganizatsien aigua. Se koski Carelia-žurnualua da karjalankielizien lehtilöin yhtehisty toimitustu. Muga tulies vuvves algajen “Vienan Karjala” da “Oma Mua” tuaste roitah yhtenny lehtenny, kudai rodieu sangiembi – 12-sivuhine, kazvau lehten painandulugumiärygi. Pidäy sanuo, ku tänäpäi mollembien lehtien painandulugumiäry on vai 700 palua jogahizel.

Mi koskou yhtehisty lehtisaitua, se rubieu ruadamah endizelleh: kirjutustu vienankarjalakse voibi lugie vienankarjala.ru -internetadresil, livvikse – omamua.ru -adresil.

Yhtelläh, pidäy sanuo, ku lehtien yhtistämine ei ole yhten ristikanzan himo, on sil yhtistämizel kannattajua da vastustajua. Erähät tahtotah lugie vaiku omal kielel da maksua vaiku omankielizes informatsies, toizethäi mielihyväl lugiettas tostugi murrehtu.

Kyzymmö nygöi, midä mieldy lehtien yhtistämizes ollah “Vienan Karjalan” piätoimittai Ol’ga Melentjeva da “Oman Muan” da “Vienan Karjalan” yhtehizen toimituksen piätoimittai Natalja Sinitskaja. Opimmo sellittiä myös, mittuine se lehti rodieu.

 

 – Midä hyödyy da midä varavuo on sit, ku kahten lehten sijah tulou yksi, yhtehine?

 

Natalja Sinitskaja:

– Varaittau se, ku yhtehine lehti, tiettäväine, rodieu suurembi da sen periä kallehembigi. Äijängo se rubieu maksamah myö vie tarkah emmo tiijä. Toizekse,  piemmö varavostu, ku on meijän lugijoin da kirjuttajien keskes  mostu, ken jyrkäh ollah vastah mostu yhtehisty lehtie, kus kirjutukset kaikil karjalan kielen murdehil oldas yhtes. Heil, näitkös, himoittau lugie vaigu omal kielel kirjutettuu. Kolmas dielo on se, ku yhteh mendyy, meil rodieu vaigu 12 sivuu uvves lehtes. Juammo net puolekkai, ku olis yhten verdu lugiettavua vienakse dai livvikse. Sen periä meijän lugijoil nedälih rodieu vähästy vähembä livvinkielisty lugemistu, migu oli silloi, konzu “Oma Mua” piäzi ilmah joga nedälii kaheksal sivul.

Hyvä on se, minun mieles, ku lehti rodieu suurembi. Se rodieu äijiä pädevembi kaččuo da ozuttua. Ei mittuinelienne hendovoine liuskaine, vai toventovelline lehti. Kaikis suurin hyvä dielo on se, ku sen vuoh myö yhtistämmö kaiken karjalan rahvahan, harjaitammo, toiči vägehesgi, lugemah toizil murdehil. Ruvennemmohäi iellehgi eruomah da toine toizen ies hyvästelemähes, tolkuu ei rodei. Muitegi meidy jo eigo nävy, eigo kuulu nikus.

Ol’ga Melentjeva:

– Ušeiččihan muutokšet ta uuvvissukšet herätetäh meissä kaikenlaisie epäilyjä. Varottau, jotta toteuvutahko ne niin kuin  himottais, piäsöykö asie kehittymäh, mimmosie šeuraukšie nämä muutokšet tuuvvah. Kuitenki myö toivomma, jotta nämä muutokšet ollah parempah päin ta meijän lukijat hyväkšytäh ne.

Uuši lehti rupieu ilmeštymäh pakšumpana, 12-šivusena netälilehtenä, šiinä tulou lukomista kuin vienakši šamoin livviksi. Toisualta tämä kaikki aiheuttau šen, jotta lehen hintaki noušou huomattavašti ta enši šijah huoleššuttau še, jotta mitein ihmiset šiih šuhtauvutah.

 

– Kuibo ruvetah jagavumah kirjutukset eri murdehil lehten sivuloil?

 

Natalja Sinitskaja:

– Duumaičemmo muga, ku yhtel sivul rodieu livvikse dai vienakse kirjutettuu. Sanommo, kul’tuurah näh libo kylän elaigah nähte yhtel sivul rodieu kirjutuksii kahtel murdehel. Sit juammo ei kielen mugah, vai aihieloi myöte.

Ol’ga Melentjeva:

– Olemma jo tätä miettin, jotta šelvyä rajotušta murtehien mukah leheššä ei tule. Ainehistoja ruvetah niin kuin enneinki jakamah teemojen ta rubrikkijen mukah. Šamalla šivulla voi olla kuin livvinkielisie šamoin vienankielisie kirjutukšie. Tärkienä on kuitenki še, jotta prosenttiošuuš šäilyis, jotta ainehistoja molommilla murtehilla olis melkein šaman verran.

 

– Jo piäl 20 vuottu karjalazet lehtet piästäh ilmah vaiku kahtel murdehel. Tuastego lyydin murreh jiäy bokkah, vai roinnougo lugiettavua lyydiläzilegi?

 

Natalja Sinitskaja:

– Ku lyydiläzet kehtatanneh kirjuttua da ruvetah työndämäh meile omii kirjutuksii, mielihyväl otammo niidy vastah. Myö olemmo sil kannal, ku lyydiläzet ollah karjalazii rahvahii, meijän heimovellet.

Ol’ga Melentjeva:

– No kun lyydiläiset iče ruvettaneh kirjuttamah ta työntämäh kirjutukše lyydiksi ,niin ne varmašti painetah leheššä. Esimerkiksi Vienan Karjala -leheššä oli toičči tverinkarjalaisie kirjutukšie, panima ne lehteh muuttamatta.

 

– “Oma Mua” da “Vienan Karjala” ollah jo hyvin tundietut lehtien nimet. Mittumalbo nimel rubieu piäzemäh ilmah uvvistettu karjalaine lehti?

Natalja Sinitskaja:

– Allus algajen uuzi yhtehine lehti rodieu endizel nimel “Oma Mua”. Olihäi aigu, konzu meil oli yhtehine lehti da se oli Oma Mua -nimel. Ielleh voibi duumaija da paista sidä nimie, ga tiijän, ku roinnouhäi ihan uuzi nimi, se pidäy panna kirjoile da maksua sit.

Ol’ga Melentjeva:

– Niin Oma Mua ta Vienan Karjala on hyvin tutut nimet ta kumpiki niistä viittuau omah lehteh, Oma Mua-lehtie on totuttu pitämäh livvinkielisenä lehtenä ta Vienan Karjala on vienalaisien lehti. Miun mieleštä uuvvella lehellä pitäy epyälömättä kekšie uuši hyvä nimi. Vois ilmottua vaikkapa kilpailu lehen parahašta nimeštä...

 

Hyvät lugijat, kirjutakkua omat mielet yhtehizeh lehteh nähte “Omah Muah”. Teijän mielih niškoi roidieu uuzi rubrikku “Yhtehine lehti”.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat