Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Voinanaigazet lapset mustellah

Jälgiaijal ainos vai puaksumbah mainitah lapsih näh, kudamat on roittuhes voinua. Vaiku niih lapsih kuulutah paginoi myö net lapset, kudamat oldih luagerilois da evakois. A ket olimmo okupatsies, net buitoku omal himol jäimmö Suomen alle. Buiteku emmo nähnyh ni nälgiä, ni gor’ua, ni hädiä. Anna nälgäh emmo kuolluh, muudu parembua hot’ emmo nähnyt, ga leibiä da kartohkua oli täyzi vačču. A mi pidi nähtä sruastii… Anna Ven’an samol’otat käydih bombittamah, ga se meil, lapsil, dai meijän muamoloil da buaboloil oli yhtenjytys sruasti.

Elimmö myö keskilinnas Anukses, Uritskoin da Svirskoin diviizien pihal, avtostansien sillan vastal. Ehtäl myöhä libo yöl ku ulahtah trevougu, ga se ulahtus menöy läbi vačas. Uni keskustuu, kui olgah uni.

Myö elimmö toizes kerrokses, sit vai pordahat kopettau, ku juoksemmo alah. Sie koikan alle myö, lapset, liččavummo. Piät peitos, a tagapuolet ulgon. Hambahat vai taništah varavon periä. Jo otboi annetah, a hambahat vie ei alevuta, vie kodvan taništah. Mamal oli pieni lapsi allul voinua suadu, ga se mamal yskäs kai kainaloh liččavuu, segi toimitti varavon.

Talvel, konzu on kajožu ehty, taivas tiähtissäh da kuudamo pastau, sit mugai tiijämmö, samol’otat tullah bombittamah, muate vieremmö sovissah. Kerran mamal jiädih leivät päččih, ku trevougu ulahtih. Sit varavozissah L’us’a, vahnembi sizär (hänel voinan zavodindas oli seiččie vuottu) rist’oinke käydih leivät päčispäi ottamah. Pastua pidi yöl, ku huondeksel aijoi pidi ruadoh lähtie da syvvä keittiä minuh näh da pikkarazel Tol’azel. Meidy mama jätti lukun tuakse. Toizel kerral jäi lagilampu palamah. Sit sežo L’us’a rist’oinke käydih sammuttamah. Eiga bomban särähtykses voibi lampu pakkuo da voi roija tulipalo. Puaksuh bombat pakuttih Leninan pihah, konzu ei siiriči mendy.

Kahteh kerdah yrrästelimmökseh pagoh, yksikai okupatsieh puutuimmo. Voinua vaste myö elimmö Kolatselläl. Tuatto oli veterinuaru, žiivatanliäkäri. Händy enzi päivis otettih voinale. A tuatto oli partiinoi da vie puoluvehen ozaston sekretari, ga uskaldettih partiinoloin perehih näh andua mašin, gu perehet ei puututtas suomelazile käzih. Meil oli kerätyt ottamizet da varustetut lähtendäh näh, a mašin ei tulluh. Joga päiviä vuotetah akat lapsienke, rahvastu hierus puolenou, a myö vie vuotammo.

Sit kerran mamal mindählienne uni lähti syväin yös. Magaimmo myö kaikin čardakkupertis. Mama heityi alah, kaččou ikkunah… Vaste vai oli päiväine nossuh. Moine hil’l’aine huondes, vie ni linduzii ei kuulu pajattamas. Duumaičči vie kai hieru maguau. Kodvazen peräs kaččou, ga kahtei tytöt juostah Hilkoihpäi, takkazet selläs da perähpäi kačahtellahes. Mamal rodih diivu, kunne nenne tytöt nenga aijoi juostanneh? Kodvazen peräs rubei ambumine kuulumah. Enzimäi harvazet ammundukerrat, sitgo puaksumbah da lähembä. Sit mama nouzi meijällyö da rubei meidy nostattamah vagavazesti, gu ei pöllättiä.

Meidy oli kolme lastu: L’us’al oli seiččie vuottu, minul oli viijes vuozi, Val’al oli kaksi vuottu da mama oli vie kohtuine nelländeh lapseh – Tol’ah. Da meijänke vie eli papan sizär. Alah heityimmö, ambumine rubei lähenemäh. Myö päčis ymbäri punommokseh, kuspäi ruvetah ambumah, myö toizeh puoleh menemmö. Sit kuulemmo, kenlienne veriädy avaitannou. Mama meni avuamah, ga sie susiedu naine nellän lapsenke. Havačuttih ammundah, kiirehel šuorittih da meile. Pačketah, midä nygöi roinnou, hierus nikedä ei ole. Sit kačotah, mi mužikkoi astunnou kiirehesti. Moine pahanägöine, pardavunnuh, pölyhine, hattarat kriepitty jalgoih. Arbailtih, arbailtih, a sit mama sanou:

– Nast’a, ei hot’ tämä ole sinun ukkos L’oša?

Sit Nast’agi tunnusti oman ukon da ruvettih ikkunua koputtamah da kuččumah yhteh joukkoh.

L’oša tuli da sanoi, gu pidäy raviembah oikata iäre, Suomi jo on kolmen kilometrin piäs. Mama meidy šuoritti vahnoih kuntiloih da lähtimmö pagoh. Samol’ottu lendi ihan čut ei piän piäl, ambui pulem’otas. Minä mustan, kui čuuru bul’kien pakkuhuu pölähtih. Toizen samol’otan kuultuu heityimmö tuhjoh, se ei ambunuh, muga lendi. 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat