Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Larisa Ylinenjärvi: “Ruočis monikieližys on normannu”

Kerran-kaksi vuvves Larisa kävyy omah roindukyläh Vieljärveh vahnembii tiijustamah. Joga kerdua häi čökkelehesgi ”Oman Muan” toimitukseh. // Kuva: Ol'ga Smotrova

Kerran-kaksi vuvves Larisa kävyy omah roindukyläh Vieljärveh vahnembii tiijustamah. Joga kerdua häi čökkelehesgi ”Oman Muan” toimitukseh. Täl kerdua pagizutimmo händy elaijas vierahal mual.

 Etgo žiälöiče, ku yheksä vuottu tagaperin muutit elämäh Ruoččih?

 - En žiälöiče. Igävy on, tiettäväine, muamua da tuattua, omii, tuttavii. Minä enhäi voi, kui toizet tulla pyhäkse päiviä muamalluo gostih, libo händy kuččuo.

Tiä ruavoin ”Omas Muas” da elin yhteiseländykois. Palku ei olluh sen verran suuri, ku voizin ostua ičelleni fatieran. Duumaičen, ku jiännyzinhäi tänne, ga muga eläzingi ”obšežiities”… Luulajas meil ukonke on kaksikerroksine kodi 130 neliömetrii, minul dai hänel ollah hyvät ruadokohtat. Minä voizin kois joute istuo, en sendäh rua, ku pidäy piädy elättiä. Ruan sendäh, ku igävy on ruavota da vie sendähgi, tiettäväine, ku kahteh palkah enämbän voimmo ostua. Sanommo, kävymmö alallizesti huogavumah mittumantahto lämmän meren rannale. Ruoččilazet suvaijah kävvä Ispaanieh… Joudaval aijal telmän ogrodas. Ruočis ei, tiettäväine, istuteta omah pihah kartohkua da pomodorua. Minä enzimäzen vuvven vie piin vähäzen kartohkua. Nygöi minul on vaigu mandžoidu da kukkua.

 Ruoččih elämäh tulduu, kerrasgo sinule löydyi ruado?

 - Minule vikse lykysti, nygöi tulijoile on vaigiembi. Ei kaikin kerras puututa ruadoh. Minä gu tulinhäi, kaksi kuudu joute olin. Sit lähtin opastumah kieldy. Vuvven elimmö yhteh ukon palkah. Sit tossuvuon, 2005, jo ruavoin lapsien päivykois. Sit jälles puolen vuottu opastuin Stokgolman yliopistos. Sie oli kursu opastajile, kudamil jo on korgei opastus. Sie meile opastettih, kui ruadau Ruočin opastussistiemu, ku jälles myö voizimmo ruadua opastusalal. Tämän opastuksen jälles minule annettih sertifikuattu ”gimnuazien ven’an, suomen da karjalan kielen opastai”.

Nygöi opastan ven’an kieldy ruoččilazile yliopastujile Politehnizes yliopistos, kaheksa čuassuu nedälis, da ven’an kieldy lapsile – školaniekoile da lapsienkodiloih käyjile joga päiviä. Ruaduo on äijy, toiči kaksin-kolmin nedälin joga päiviä ruadoh pidäy matkata. Ga se on hyvä. Ruavos minule hyvin maksetah, ližäkse vie maksetah, konzu ruat suavattoin da pyhinpäivin. Ku kaksi palkua suammo – minä da ukko – ga kohendimmo kogonah oman koin. Sih äijy meni dengua.

Ongo sit se ven’an kieli kyzyttävy Ruočis?

 - On. Ruočin zakonan mugah, ku kommunas ollou enämbi viitty lastu yhty kanzua, heil vältämättäh valdivo uskaldau heijän oman muaman kielen opastuksen čuasun nedälis. Sit maksau valdivo. Ku meijän kommunas ven’alastu on äijy, ga ven’an kielen opastustugi kyzytäh. Meil on lähes sada ven’ankielisty lastu, heijän opastukses vastuammo myö – kolme opastajua. Sit vuorotellen kävymmö ruadoh školih da detsaduloih.

Meil on ven’an kielen opastajien assotsiatsii. Kerran vuvves kerävymmö pagizemah, kui da midä uuttu da parembua ruadua, kui kuhkuttua lapsii ven’an kielen opastamizeh.

Tiettäväine, kieldy opastetah vaigu silloi, konzu lapsien vahnembat ei olla sidä vastah. Ga sanozin, ku ven’ankielizet muamat da tuatat ollah ylen vagavat opastuksen puoleh da, sanozin, loitokse kaččojat. Minun opastettavien lapsien vahnembat ei kieldävytty ven’an kielen opastandas ni kerdua.

Hyö ellendetäh, ku ven’an kielen hyvä nero vaigu auttau heijän lapsile ielleh eläjes da ruadajes. Duumaičen ven’alazet ulgomual eläjes parembi paikallizii eläjii ellendetäh, kui tärgei on hyvin opastuo kielen, omaksuo sen. Sendäh hyö potakoijah omii lapsii opastumah, enämbän kyzytäh heis.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat