Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalas himoittau nähtä argielostu

Puustizet Sinikka da Jorma (hur.) tuldih Karjalah enzimästy kerdua 14 vuottu tagaperin. Jiskolan molodoit Pertti da Tuula (oig.) oldih Karjalas tänävuon enzimästy kerdua // Kuva: Ol'ga Smortova

Karjal on moine kohtu, kudai ainos vedäy omah puoleh. Turistua meile kävyy ymbäri vuvven. Ga puaksuvin, tiettäväine, kezäl. Da enimät käyjät ollah lähembäzet susiedat da heimovellet – suomelazet.

Moizii käyjii ollah Puustizen da Jiskolan molodoit.

- Luondo teil on čoma, ga eihäi se äijiä eruo Suomen luonnos. Enimite meil on mieleh kaččuo jogapäivästy argielostu, kui da midä eletäh tavallizet rahvas. Karjalan puuhine arhitektuuru sežo kiinnittäy meijän mieldy, sanou Jorma Puustinen.

Puustizet Jorma da Sinikka tuldih Karjalah enzimästy kerdua vuvvennu 1999. Nygöi kävväh tänne joga vuottu da vie kaksin kerroin. Petroskoil eläy heijän hyvä tuttavu Tatjana Bolujeva.

- Kävymmö gostih toine toizelluo. Hyö, konzu tullah Karjalah, ainos minulluo azetellahes. Minägi äijän kerdua olin heile Tohmajärvel, nygöi, konzu muutettih Jovensuuh, sinne kävyn heidy nägemäh, sanelou Tatjana.

Puustizien mieles nellästostu vuvves Karjalas da Petroskoil elaigu on äijäl muuttunuh.

- Dorogat roittih parembat. Yhtelläh, ku suurembil pihoil net ollah hyvät, pienembil net vie pidäs kohendua. Pahakse mielekse suuril dorogoil ajajes et ellendä linnoin da kylien nimilöi, ku niidy ei ole suomekse kirjutettuu, paheksitah Puustizet. – Dai ligua toiči on, midä piä kandau lykitty on dorogoin myödäh.

Sinikka Puustinen 40 vuottu ruadoi lapsien kel – enzimäi häi oli lapsienkazvattajannu, sit lapsien päivykodiloin johtajannu.

- Erähiči myö lapsienke nareko kaivoimmo lumikivokseh plastikkubutilkan. Panimmo syväh, lumespäi sidä ei nägynyh. Ga lumen sulettuu lapset nähtih, ku se nikunne ei hävinnyh, eigo hapannuh. Lapsen sen vuoh hyvin ellendettih, ku ei sua ligavuttua pihoi, nevvou Sinikka.

Puustizet nellästostu vuvves ku kävväh Karjalah oldih äijis kylis, käydih muzeiloih, Kižin suarel, Valamoile. Korgiesti hyö arvostetah Kanzallizen teatran ozutelmii. Jälgimäzet ozutelmat, kuduat hyö nähtih, oldih ”Sinizen taivahan pajot” da ”Ruma Elza”.

Täl kerdua Puustizet tuldih Karjalah omal mašinal Anuksen kauti, ku tahtottih kävvä Aleksandr Svirskoin manasterih. Keral hyö otettih omii ammuzii tuttavii Jiskolan molodoloi. Sinikka Puustinen da Tuula Jiskola ollah ammuzet tuttavat, hyö yhtes opastuttih lapsien päivykodiloin opastajikse Helsingis.

Vantaas eläjät Tuula da Pertti Jiskola oldih Karjalas enzimästy kerdua, ga miellyttih matkah.

- Eri kohtis olles meil mieleh on tuttavuo paikallizeh kul’tuurah, kävvä kyläläzih pruazniekkoih, kus suau nähtä perindöllizii rahvahallizii ruuttii. Teil, Karjalas, kul’tuurua on äijy, sanotah Puustizet, kudua äijän ajeltah ymbäri muailmua - oldih Izrail’as, Unkaris, Välimeren mualois.

- Minä 38 vuottu ruavoin Suomen poštas. Nygöi minä dai minun akku mollembat olemmo eläkkehel. Hos Sinikka toiči kävyygi ruadoh, konzu kučutah. Suomes eläkkehele lähtietäh enimite 65 vuvven ijäs. Suomes ei sua ruadua 68 vuottu vahnembil, ku eihäi olle sinul omua biznessua. Ku ristikanzu ruadanou yölöil, häi eläkkehelgi lähtöy aijemba. Pertti Jiskola, ku 37 vuottu ruadoi politsiimiehenny, eläkkehele lähti aijemba. Ga miel, kui kaikes muailmas, eläkehigiä ainos nostetah...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat