Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kirjasto kylän keskuksennu

Kirjastoloin keskussistiemu työndi Vekelykseh uvven tiedokonehen. // Kuva: Ol'ga Smortova

Veškelyksen kirjasto tahtotah muuttua toizih sijoih

 

Veškelyksen kylä on čoma da hyvä kohtu järvien da meččien keskel. Se on kuulužu sil, kui da midä sie ruatah karjalan kielen hyväkse: oma teatrujoukko, kilbu ”Veškelyksen tiedäjät”, karjalan kielen opastus školas da tostu senmostu.

Suurdu ruaduo karjalan kielen da kul’tuuran säilyttämizekse pietäh kylän kirjaston tyves. Sen emändy L’ubov’ Prisoškova jo 33 vuottu on kirjaston leivis.

- Konzu vuvvennu 1973 tulin vai ruadoh kirjastoh, se oli kivizes Kul’tuurutalois, mäin piäl. Se kodi oli vaste vai nostettu. Sulakuun 1. päivänny minul oli enzimäine ruadopäivy, mustelou L’ubov’ Grigorjevna.

Sit kirjasto muutti toizeh kohtah.

- Tämä on puuhine kodine, ga täs minul on parembi olla. Enne täs oli kylänevvosto, sit muuzikkuškola. Konzu Suojärven piirin piälikönny oli Vladimir Grigorjev, häi andoi vallan minule tänne tulla. Täs meil on äijy tilua – 100 neliömetrii. Paiči kniigoi minul täs ollah kai vehkehet, kudamii keräimmö muzeih, sanelou L’ubov’ Prisoškova da ozuttau ennevahnazii astavoi, padazii, kangaspuuloi.

Sidä veškel’čoin kerättyy muzeidu puaksuh kävväh kaččomah ulgomualpäi tulluot.

- Toiči muite siiriči ajetah, en tiijä kuspäi tiijustetanneh, ku meil on oma muzei, da puaššitahes, ozutakkua la, sanou L’ubov’ Grigorjevna.

Naine hos i ruadau puolel palkua, ga ruavos oli jo huondespuoles. Myö, ”Oman Muan” toimittajat tulimmo Veškelykseh kuhkuttamah rahvastu tiluamah meijän lehtie, kudai uvves vuvves algajen rubieu ilmestymäh suurembannu da yhtenäzenny. Sendäh keräimmö rahvastu kirjastoh, ku parembua kohtua emmo ni vois vallita. L’ubov’ Grigorjevna jo huondekses pezi lattiet, varusti laučat da stolat, ku kirjahmaltamattomat rahvas opastuttih lugemah karjalakse. Inehmine hommai čuajut da piiruat, ku ottazimmo suurustu kesken ruaduo.

- Abei on, tiettäväine, ku puolel palkua jätettih. Meidy Suojärven piiris on kaksi mostu kirjaston ruadajua – minä da Suojoven kirjaston emändy. Ga Suojoven kylä on pikoipieni da rahvastu sie eläy äijiä vähembi. Veškelyshäi on suuri kylä, školaniekkua da kylälästy on äijy, sellittäy L’ubov’ Grigorjevna.

Yhtelläh sentäh, ku Veškelyksen kylä nimidä ei maksa kirjastoloin keskussistiemah, Veškelyksen kirjaston emändän palku puolendettihgi.

Toiči paikallizet da korgiembat herrat mustoitetah Veškelyksen kirjastuo. Juuri valličendoin ies ”Jedinaja Rossija” lahjoitti televiizoran, ga ozuttau vai se pahoi, ku putin antenua ei ole...

 

 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat