Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Uvvet projektat liikkehele

Karjalan Sivistysseuran rahvas šeikuijah tuliedu yhteisruado Karjalan Sanomienke. Mieles on pidiä kursiloi lehtimiehih niškoi // Kuva: Jelena Filippova

Novgorodas 23.-24. syvyskuudu piettih XIV suomelas-ven’alaine kul’tuurufourumu.

Tämän vuvven fourumale tuli rahvastu Suomespäi da Ven’an muan kahteskymmenes viijes alovehespäi, kaikkiedah enämbi 300 hengie. Fourumale työttylöin projektuehoituksien miärygi oli mennyzih vuozih verratunnu suurin. Niidy oli 374. Sendäh fouruman aigah piettylöi nevvotteluloigi oli äijy – 137.

Nämä nevvottelut, konzu partn’ourat kerrytäh šeikuimah yhtehizii projektoi, ollah fouruman tärgielöi ruadoloi. Silmy silmäl sit, eibo internetan libo telefonan kauti, suau tarkah sellittiä kai dielot, kai tuliet ruavot. Tottu sanuo da pahakse mieldy täs fourumas se oli toinah ainavogi mahto ruadua se. Enin fouruman programmu oli mindählienne luajittu muga ku rahvas, meigäläzet da suomelazet, oldas kui vai vois enämbäl eriže toine toizes.

Yhtelläh täh kaikkeh kaččomattah ruadua puutui. Puutui sellittiä da panna alguhgi yhtehizet ruavot. Täs puolespäi kaččojen, ga fourumu oli hyvä da hyövylline meigäläzile. Meigälästy Karjalaspäi, sanakse, käi enämbi kolmiekymmendy hengie. Hyö ollah kul’tuurulaitoksien, joukkoviestimien ruadajat da yhteiskunnallizien liittoloin rahvas. Kuibo heil meni ruado fourumal da midä mieldy hyö ollah fourumas iččenäh, kyzelimmö täh kirjutukseh niškoi. 

”Kiirehine, ga hyövylline päivy”

Suomes ruadajan Karjalan Sivistysseuran rahvas ehtittih yksis nevvottelulois toizih vai huškua, ku muga äijy niidy oli. Pidäy sanuo, Seuran kai tuliet projektat roitah Karjalas ruadajien laitoksienke da koskutah meigävellie.

Eeva-Kaisa Linna, Karjalan Sivistysseuran piälikkö:

– Olin enzimästy kerdua fourumas, sendäh se oli uuzi minule, ga ylen mieldykiinnittäi ruado. Meijän seural oli nevvottelut kuvven partn’ouran kel kaikkiedah seiččemes projektas. Fouruman toine päivy sendäh oli toven kiirehine, ga ylen hyövylline meile. Pagizimmo yhteisruavos Karjalan kul’tuuruministerstvan, Karjalan Sanomien, Kanzallizien kul’tuuroin keskuksen, Kanzallizen arhiivan, Kalevalas ruadajan Kalevala-taloin da Nuoren Karjalan kel. Kaikkien heijänke viriey uuzi yhteisruado dai kudamidä vahnois ruadolois panemmo uuzile raiživoloile. Parembi toinah on: ezmäi tarkembah sellittiä kai tuliet projektat, sit äski ruveta sanelemah niilöis enämbän. Muite voin sanuo: minul on toven hyviä mieldy fourumas iččenäh dai nevvotteluloin tuloksis. Voibi duumaija, ku erähät projektat muite lähtiettäsgi liikkehele ilmai Novgorodua. Ga iče näin, konzu vastuat äijy rahvastu da partn’ourua samas kohtas, mielet kerras ruvetah pyörimäh da terväh šeikuičemmo uuzii mahtoloi da lövvämmö uuttu partn’ourua meijän ruadoh.

Alina Čuburova, “Nuoren Karjalan” piälikkö

– Jo kymmene vuottu olen yhteiskunnallizen ruavon ”leivis”, sendäh kävyin monih fourumoih, seminuaroih, kongressoih, festivualiloih. Mih verrata, kui sanuo, on. Midä koskou, suomelas-ven’alazii kul’tuurufourumoi, ga se oli nelläs, kudamas olin. Fouruman piendypaikku – Velikii Novgorod  – on čoma linnu, sil on rikas histourii, ga fouruman järjeständäs novgorodalazil pahakse mieldy oli vigua. Minus ga se on tietty dielo: suuris pidolois joga delegatsiel pidäy olla kuratoru, kudai nevvos da auttas, olis rinnal, konzu pidäy. Tottu žiäli oli suomelazii rahvahii, kudamat ei malteta ven’akse, hyö jiädih murginattah, sendäh ku ei ellendetty, kudamas kohtas heidy syötetäh. Kul’tuuruprogramman aigahgi ei olluh nimittumua kiännösty suomekse, hos kiändäjiä ainos on kogonaine joukko fourumal.

Yhtelläh järjeständän probliemois unohtit, autettih nevvottelut partn’ouroinke da niilöin hyvät tulokset. ”Nuorel Karjalal” oli kolme virrallistu vastavustu: Karjalan Sivistysseuran da Suomi-Venäjä-Seuran ozastoloinke. Eräs suuris ruadolois, kudamua šeikuičimmo, oli Čičiliušku-tyttiteatran ajelukset vuvvennu 2014, konzu Suomi-Venäjä-Seura täyttäy 70 vuottu, a teatru avuau oman kymmenenden teatrukavven...

Suomi-Venäjä-Seuran päivännouzupuolen ozasto tahtos jatkua meijän yhtehisty Suomelas-ugrilazen nuorižon tulevažuon ruadopaja -projektua. Meijän yhtistyksil on sežo mieles pidiä taido- da opastusluageriloi nuorih niškoi. 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat