Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Sinule pajatammo

Hengellizien pajoloin avul lapset suajah uuttu tieduo uskondos // Kuva: Ol'ga Kuzmina

Anuksenlinnas jo tostu kerdua piettih hengellizen muuzikan da kul’tuuran festivuali.

Pido omistettih linnan roindupäiväle da Smolenskoin kirikön pyhitändypäiväle. Vuvvennu 1649 364 vuottu tagaperin Ven’an tsuari Aleksei Mihailovič andoi käskyn Anuksenlinnan perustamizeh. Sen ližäkse syvyskuun jälgimäzenny suovattan vuvvennu 2010 kolmas kerdu uvvistusruadoloin jälles pyhitettih Smolenskoin kirikkö. Festivuali piettih kahtes päiväs. Enzimäzenny päivänny avattih Pravoslavnoi Anuksenlinnu-nimine ozuttelu sego piettih Georgii  Černobrovkinan Syvyskirjazet-nimizen kniigan prezentatsii. Toizennu päivänny kai festivualih yhtynyöt kerävyttih histouriellizeh kohtah, kus enne seizoi Anuksen linnu, sen tavoittehennu oli puolistua meijän muadu vihaniekois, enimyölleh ruoččilazis. Anuksen histouriellizeh  keskuččah rahvas ruvettih kerävymäh edukädeh, hyviteltih toine tostu pruazniekanke. Se merkiččöy, gu anukselazet mustetah omua histouriedu da pietäh sidä arvos. Tervehtimäh kaikkii festivualih kerävynnyzii tuldih gost’at: paikallizen sego tazavallan vallan edustajat. Malittuloi tämän päivän kunnivokse lugiettih Anuksen Smolenskoin kirikön pappi Mihail sego Jeroilan kirikön pappi Boris. Karjalan gimnu pajatettih kahtel kielel: ven’akse da karjalakse. Sen jälles kaikin lähtiettih linnan vahnimah Smolenskoin kirikköh, kus piettih hengellizen muuzikan konsertu. Blahosloven’n’an sih andoi Karjalan mitropoliittu Manuil. Konsertah yhtyi kaksitostu eri pajojoukkuo kogo Anuksen piirispäi, pajatettih Bortn’anskoin, Čaikovskoin, Nazijevan sego toizien muuzikkutevoksii. Monet kollektiivat kiriköllizii pajoloi pajatetah harvah.

‒ Tämän festivualin jälles rubiemmo ližiämäh hengellizii pajoloi omah repertuarah. Hengellizes pajos on vahnu kirikkötekstu, sendäh meil meni äijy aigua sanoin opastumizeh, sanelou miehien Terveh, briha-nimizen horan pajattai Anatolii Čebotar’ov.

‒ Meijän hora yhtyy täh festivualih jo tostu kerdua, se andau syväimele suurdu iluo da rauhuttu. Tiä pajatetah ylen čomii pajoloi, malittuloi. Valmistuo täh festivualih alloimmo kerras enzimäzen festivualin jälles, sanelou Karjalan koivu-horan pajattai Valentina Kondratjeva.

Erähät pajojoukot pajatettavakse vallittih kiriköllizii pajoloi. Ezimerkikse, Kotkatjärven Joguine-pajojoukko festivualih tuli enzi kerdua da toi kolme pajuo: Zinaida Dubininan kiännetyn malitun “Iisus on aino mual”, karjalan rahvahan pajot “Muamo minuu kazvatti” da “Taivas on muzavan sinine”.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat