Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kirmei jallal da pehmei sydämel

Toivotammo Tatjana Ivanovnale, ku hänen syväinlämmiä täydys kaikile omahizile da tuttavile // Kuva: Ol'ga Smortova

Tatjana Ivanovna Bolujeva on rodivunnuh Kuujärven kyläs, ihan Pit’k-järven rannal. Pereh eli suures kaksikerroksizes kois, kudai oli nostettu kahten velleksen perehile. Tan’an tuatto oli kolhouzan predseduatel’annu, muamo ruadoi laukas. Perehes oli kolme tytärdy, heis Tan’a kaikis nuorin.

‒ Vahnembi sizär tapettih Suomen voinan aigah. Keskimäine sizär eläy Piiterin lähevil, sanelou Tatjana Bolujeva.

Tan’an vahnembat kui toizetgi kyläläzet ijän kaiken piettih žiivattua, ruattih muadu.

‒ Ylen rakas minä olen kalah kaymäh. Tuatan kel ainos yhtes järvele käimmö. Toiči kai itkin, konzu ei ottanuh kerale. Tuatto verkot kudoi, nuotat luadi. Kalua saimmo äijin, kyläle ilmai javoimmo. Vahnembis olen harjavunnuh rinnal eläjii auttamah. Meil ainos oli perti täyzi rahvastu. Konzu vai tuldih tarkastajat, toizet herrat meijän kyläh, ainos meile azetuttih, ku tuatto oli kolhouzan piälimäine, sellittäy Tatjana Ivanovna.

Kyläläine Tatjana školan loppiettuu puutui Petroskoin valdivonyliopistoh opastumah agronomakse. Häi loppi korgien školan vuvvennu 1965. Sen jälles kymmene vuottu ruadoi agrohiimiellizes laboratouries.

‒ Sit kučuttih minuu Onieganjärven piirin raikomah da ruvettih potakoimah ruadoh ammattiliittoh. En kerras lähtenyh, vie opin keldävyö. Ga yksikai puutuin sih ruadoh da 12 vuottu olin muatalovusalan ruadajien ammattiliiton piälikönny, kerdou Tatjana Bolujeva...

Ku Karjal on ajeltu ristin-rästin da rahvastu tuttavua on menetiijämi, Tatjana Ivanovna ottihes kirjuttamah lehtih.

‒ Kirjutin Leninskaja Pravda -lehteh, “Prionežjah”. Konzu näet hyvän, ruadajan ristikanzan, himoittau hänes kirjuttua – anna kaikin tietäh, mittumua rahvastu eläy rinnal.

Eläkkehele lähtendiä vaste Tatjana Ivanovna ruadoi kaheksa vuottu Muatalovusministerstvas. Sie ruadajes häi keräi da talui Suomeh meigäläzii muanruadajii, fermeroi, puuseppii.  Enimät heis oldih karjalazet miehet Tuuksel da Riipuškalaspäi. Kaikil heil pidi luajittua dokumentat Piiteris, ku Petroskoil silloi vie ei olluh Suomen konsul’stvua.

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat