Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Kielidialogua Suomes

Iče kuulun sih joukkoh karjalazii, kudai školah menendässah pagizi vaiku karjalakse. Silloi ei kyzytty, tahtongo opastuo karjalakse, suomekse, libo muul kielel ‒ Suomen kanzallizen ideolougien mugah karjalan kieldy ei ni olluh. No školas sain opastuo kahtu kodimastu da kahtu ulgomuan kieldy. Školan jälgeh olen menetännyh aigua monen muungi kielen opastundah. En voi tiediä, midä muailmu menetti minun kielien opastundan täh, omas mieles on jiännyh aigua muuhgi. Da äijäl kielien malto on elaigua čomendannuh.

Kielioigevuksii šeikuijes iče ainos otan tugie Yhtynnyzien Kanzukundien ristikanzanoigevuksien deklaratsies. Sen mugah kai ristikanzat ollah samanarvozet roinduperäh, kielehgi kaččomattah. Kaikil pidäy olla oigevus kazvatukseh omal kielel.

YK:n deklaratsien ližäkse kielivähembistöt voijah ottua tugie kanzoinvälizis sobimuksis, moizis kui Euroupan Nevvoston vähembistökielien peruskirju. Euroupan Liitos kielelline da Kul’tuuralline diversitiettu on talohuollizen ingegritietan rinnal fundamentannu rauhanomastu elaigua lujittamas. Sendäh Euroupan Nevvosto oppiu reguliiruija kanzallisvaldivoloin vähembistökielipoliitiekkua.

Kielioigevuksis ei ole kyzymys, vaiku oigevuos paista omal kielel, toine puoli on tulla ellendetykse omal kielel. Suomen školasistiemas  tämä otetah huomivoh nenga, ku muaman kielen lizäkse pidäy opastuo tostu kodimastu kieldy ‒ tädä erähät sanotah “pakkoruočikse” da  vastustetah toizen kodimazen opastundua...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat