Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Viärättäh ammutut

Krasnii Bor -kohtas vuozinnu 1937-38 oli ammuttu da havvattu lähes 1200 hengie. Sie surman suannuzien joukos on 580 suomelastu, 432 karjalastu, 136 ven’alastu da 48 toizien kanzoin rahvastu

Ven’al vuvves 1991 ligakuun 30. Päivänny pietäh Poliittizien repressieloin uhrien päiviä. Vuozinnu 1937-38 Nevvostoliitos poliittizien syylöin periä amuttih sualoi tuhanzii ristittyzii.

Karjalas, ku myö olemmo rajal, net repressiet oldih vikse vie suurembat. Karjalas niilöil oligi tietty kanzalline pohju. Oigieh sanuo, rahvastu surmattih sen periä, ku häi oli sidä libo tostu kanzua.

Kaikin tietäh, ku Petroskoin lähevil on mustokohtu Krasnii Bor. Sie vuozinnu 1937-38 oli ammuttu da havvattu lähes 1200 hengie. Sie surman suannuzien joukos on 580 suomelastu, 432 karjalastu, 136 ven’alastu da 48 toizien kanzoin rahvastu. Luvut ollah nägevät, ne oldih poliittizet repressiet kanzallizel pohjal. Nygöigi äijis karjalazis da suomelazis perehis mustetah omahiizii, kudamien igälangu katkei niilöinny vuozin.

Minun muamo Ipatovan Varvoi oli rodužin Priäžän piirin lamminsellälpäi. Vuozinnu 193 repressieloin vägevän mašinan rattahat ajettih tämängi pikkarazen karjalazen kylän kauti. Kaheksa raviedu Lamminsellän mužikkua otettih kiini da ammuttih elokuus-syvyskuus 1937 Krasnii Bor -kohtas. Kaikin hyö oldih karjalazet.

Ammuttuloin keskes oligi minun died’oi, muaman tuatto Puavil Ipatov, vuvvennu 1881 rodivunnuh karjalaine, Kommunistupuoloveheh kuului (ammundua vaste puolovehespäi työttih iäres), scetovodannu ruadanuh. Händy ammuttih 27. elokuudu 1937 Krasnii Bor –kohtas. Sil samazel aigua sie oli ammuttu vie yksi minun omahine, muaman vahnemban sizären ukko P’otr Favoritskii, vuvvennu 1907 rodivunnuh da Salmenniškas ruadanuh karjalaine.

Nygöi kebjei on sanella niilöis vuozis. A mittuine kargei oza oli niilöil, kuduat elettih ielleh omien ammuttuu. Tuatan ammuttuu minun muaman pereh eli ylen jygieh. Vuottu vajai sen jälles kuoli minun buabo, nuorembii lapsii, kuduat rodivuttih vuozinnu 1926 da 1928, otettih lapsien kodih, vahnembat lapset silloi jo ruattih. Minun muamo, varvoi, kudai rodivui vuvvennu 1923, sežo työttäs lapsienkodih, da kylänevvostos žiälöittih händy da kirjutettih dokumentoih, ku häi on 1920 vuottu. Sendäh häi lähti opastumah buhgalterikse da aijoi rubei iče leibiä lunnastamah. 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat