Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalan kyläškola 1900-vuozisuan allus

Bohatat muanruadajat harvah annettih omii lapsii jasliloih, sendäh gu piettih tädä huigiennu aziennu, ga köyhile muanruadajile se ylen avvutti

Kyläškolis opastajat oldih paikallizet ristikanzat, kudamat paistih ven’akse libo iče oldih ven’alazet, ga paistih paikallizel kielel. Vuvvennu 1890 opastua karjalan kielel da paista školis karjalakse kiellettih, sendäh gu ei olluh karjalan kirjukieldy da duumaittih gu se on tiel opastandale da ven’alavuttamizele. Oli mostu, konzu algaju opastai käveli kyliä myöte lapsenke. Lapsi oli kiändäjänny, gu opastai voinnus paista opastujien vahnembienke.

Sil aigua školas da sen ulgopuolel pidi paista vaigu ven’akse, sendäh oli enämbi ven’alastu opastajua. Vuvvennu 1905 omal kielel opastua sai vaigu niilöil kanzoil, kenel oli oma kirjukieli da kirjaimikko.

Karjalas enzimästy vuottu opastettih karjalakse, sit ven’akse. Opastuskniigat painettih karjalan kielel, ven’an kielen kirjaimil. Školien virguniekat  kiinnitettih huomivuo valdivollizeh merkih: pruazniekoil nostettih valdivon lippu, lapset pajatettih valdivollistu gimnua, riputettih tsuarin da hänen perehen kuvii seinäle.

Školas oldih ruado-urokatgi. Brihačut luajittih lippahii, lauččoi, magavosijoi da sidä midä pidi eläjes. Tyttölöi opastettih nieglomizeh, ombelemizeh, kirjondah, olgihattuloin punomizeh da m.i.

Vie školis opastettih muan- da ogroduruaduo školan mual. Lapset opastajanke kazvatettih erilazii kazvoksii. Puaksuh täs ruavos lapsile annettih kringelilöi. Karjalas 1800-1900 vuozisavoil oli vie jasliloi, kudamih toiči annettih lapsii. Heidy kačottih paikallizet naizet dai opastajat.

Bohatat muanruadajat harvah annettih omii lapsii jasliloih, sendäh gu piettih tädä huigiennu aziennu...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat