Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Karjalan kyläškola 1900-vuozisuan allus

Gu opastai ei kyzynyh opastujii, opastandustolah pistettih bulaufku, koskiettih sidä da kirrattih: “Musta, Jumal, tsuari Davidua..” Opastujat ylen äijäl varattih tutkindoloi.

Tavan mugah opastandan vuozi algoi elokuus-kylmykuus, lopui kevätkuus-kezäkuus (kyläläze tiče miärättih aigu ). Vienan Karjalas, kus äijät perehet lähtiettih Valgiele merele  kalastuksele, opastandu algoi kylmykyyn lopus. Pruazniekoin aigua školis ei olluh urokkoi da Suuren Pyhän enzimäzel nedälil lapset sežo ei käydy školah. (Niilöis päivis pidi lugie hengellizii tekstoi da kävvä pyhile). Tärgienny syynny, mindäh toiči lapsii ei olluh urokal ‒ oli  sobien paha luadu, lapsil puaksuh ei olluh lämmii sobii da kengii, hyö ei voidu mennä pihale talvel. Kymmene-kaksitostu -vuodehizet lapset toiči jiädih kodih vie kodiruadoloin täh, konzu heijan tuatat da vahnembat lähtiettih kunnetahto ruadamah, lapsil pidi ižändöijä kois. Hyvin käydih školah net lapset, kenen tuatat sežo opastuttih nuorinnu.

Karjalan rahvahan mieles školan kuritukset oldih ylen srougoit: seizotettih  čupus polvil, kielettih murginoimas, vičoil perrettih d.m.i.

Pergamine toizien lapsien ies oli karjalazile suuri huigei.

Kurituksen täh lapset varattih mennä školah da heijän vahnembat ei tahtottu heidy sinne työndiä. Hyväntahtozii opastajii kylis kunnivoittih da suvaittih. Vuvvennu 1891 školis oli kielletty srougoit da kovat kuritukset, ga yksikai toiči erähis školis oldih semmozet tapahtumat.

Lapsii kiitettih eri taval: toiči opastujile lahjoitettih opastunduvehkehii, sanommo, kniigoi... 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat