Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Pidäy kaččuo edehpäi

Pädi eliä tässäh, gu sai hyväzesti lugie da kirjuttua omal livvin armahal kielel Oma mua -lehtie, tiijustua oman rahvaskanzan mielii, mustella kuldastu lapsusaigua, konzu jogatoine omas hierus pagizi karjalakse. Ken ollou viäryniekku, gu rubiemmo terväh uvvessah, kui 1990-vuozil, allus kielen elavutanduaigua, lugemah vierahii ellendämättömii kirjutuksii. Mustan, kui opin iänen vuoh dai vahnembil erähii kohtii sellittiä pokoroičin. A sit heitin tiluandan dai luvendan, kuni ei omat ozutettu uuttu livvin kielel painettuu lehtie. Se oli gu suarnah uppuondu: midä enämbi luvet, sidä enämbi himoittau. Silgi mustoitin kielen, opastuin uvven aijan sanat, sil harjavuingi kirjuttamah. Olen ylen äijäl kiitolline sih niškoi lehten toimittajile nengozis nerolois.

Moizet oldih enzimielet, konzu luvin uudeh lehteh niškoi, dai toinah erähät toizet minunigäzet ristittyzet muga šeikuijah. Myöstin valdivo da virgumiehet pienil kuolijol kielil jengoi žiälöijäh. Oho-hoi… Äijängo iče varua da vägie sih pyhäh ruadoh panemmo? Emmo kehtua kahtu kerdua vuvves čökähtiäkseh poštale tiluamah lehtie! Oldas hos jengat suuret! Ainos valmistu vuotammo. Gu joga livvin pereh lugis lehtie, ei varuas ni köyhtyö, ni aivoloi da silmii väzyttiä, ni ven’alazien nagruo da soimandua, sellittelis lapsile da pidäs parahannu lehtenny parahal kohtal kodihuonukses, ga iellehgi voizimmo pyzyö omas lehtes, murdehes, juuris, muas. Ni tostuakseh emmo ehti, gu kopatah meil jälgimäzet karjalan kanzan tunnustukset, jiämmö ihan ozattomannu orboinnu keski ilmah. Viärät iče, gu vähä kedä voimmo kiändiä kielen kannatanduruadoh. Se on enzimäine abei, ga terveh mieli...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Lugijan mielii
Partn`ourat