Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Priäžäspäi Petroskoih

Petroskoispäi Priäžäh tuli kuulužu Onego-orkestru // Kuva: Ol'ga Smortova

Hyvyönluadijat aktsiet Vieljärven Karjalan Kielen Koin hyväkse on algavuttu mennyt suovattan da pyhänpiän Priäžäs. Vuoros on Petroskoi, kus jo tuliel nedälil, 18. kylmykuudu, pietäh simfouniiorkestran konsertu.

...Karjalan Kielen Koin hyväkse pietyt hyvyönluadijat aktsielöin järjestäjinny da luadijoinnu ollah Karjalan kul’tuuruministerstvu, Kanzallizien kul’tuuroin keskus, Priäžän kul’tuuruozasto da etnokeskus. Priäžäh kannattamah Karjalan Kielen Kodii, a pidoloishäi kai suavut dengat mennäh Karjalan Kielen Koin hyväkse, tuli rahvastu monis Karjalan čuppuloispäi. 

Programmu iče kesti kaksi päiviä. Olihäi se monipuoline, rahvahale mieleh painui dai miellyttäi. Algavui kai entoillačus suovattan ehtäl. Priäžäh pajattamah, soittamah da tansimah tuldih petroskoilazet joukot: kuulužat Sattuma, Noid, Karjala, Skylark, Artforge. Passibo suuri heile, ku konzu tiijustettih aktsies, ei kieldävytty, ei jiädy bokkah, ellendettih luajittavan ruavon tärgevys.

Tossupiän rahvastu, ket tahtottih auttua, kannattua koin nostandas, oli vie enämbi. Priäžän kul’tuurutalois oli suuri jarmanku, sih yhtyttih Karjalan etnokeskukset, meigäläzet neroniekat da julguajat. Oli rahvastu Anukses, Veškelykses, Haikol’as, Kostamukses, Čalnas, Šoltarves, Petroskoispäi da iče Priäžän piirispäi. Kaikin yhteh iäneh sanotah: hyväs dielos pidäy auttua, semmite samua venehty tervuamas ollah kaikin, karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran kehittäminehäi on kaikkien heijän piäruado...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat