Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ammui vuotettu kirjuttai

Nikolai Zaitzev sanelou Alavozen školan 10. kluasan opastujile omas kuvataijos // Kuva: Valentina Libertsova

Nengostu kirjuttajua jo ammui vuotti meijän kaiken jyttyzil viäryksil vaivattu karjalaine Anuksen mua, kudual eläy ruavonsuvaiččii da hyvyöntoivottai rahvas.

Sit ei häi ni ole nimidä kummallistu, gu täs kirjutuksen suaduu rubei kehittymäh uuzi omaluaduine kirjalližus. Enziaijal sananneroniekat otettihes runoloih. Ga onnuako tozi literatuural ei sua tapahtuo eloksen argiloittah. Sit konzu ruvettih tulemah Oma mua -lehtin rivilöispäi Nikolai Zaitsevan kädevästi kirjutetut kerdomukset, meile avavui uuzi muailmu – meijän oma  elaigu, kuduan eli joga pereh, kudai eläy vahnembien mustoksis, kodipaginois, joga sydämes. Kaikes  rahvaskanzas stuači sanoi Anuksen livgiläzih näh nerokas prouzan kirjuttai Nikolai Petrovič Zaitsev ‒ tozi karjalazien elaijan iäni.

Joga hänen kerdomuksen juondeh on otettu mennyös libo nygözes rahvahan elajias, kai yhtes – täyzi XX vuozisuan histourii, sen kaikis tärgevimät da jygevimät tapahtumat: muailman voinu, Ligakuun vallankumovus, kollektivizatsii, repressiet, toine muailman da Ižänmualline voinu, voinan jälgehizet vuvvet. “Sinizet silmät” jo vuozisuan loppuu mustoitetah, konzu viinanjuondu tapoi mužikkoi kirkiembi voinua. Kai, mih näh kirjuttau Nikolai Zaitsev, on otettu elaijas – omas, omien lähizien, hierulazien, tuttavien, omih kerdomuksih. Häi muga valliččou ainehet panna, gu lugijat ovvostettas, azetuttas, kačahtettas ymbäri omah elaigah uudeh luaduh – viizahil sanan taidoilijan silmil. Se ozuttau suuren da syvän kirjuttajan neron.

Lekahuttua sydämes peitetyt igävykset

 Jo enzimäine painettu kerdomus “Omat ikkunat” kerras lekahutti sydämes peitetyt igävykset. Enimis nevvosto vallan aigah äijän kestänyzis perehis eletäh hiilavat repressieloin kybenet. Piähengi pagieu luagerispäi, ga kodih mennä, gor’a, ei ruohti. Oppikkua vai kuvitella, ongo se abei – seizuo omien ikkunoin ies, kačella armahii kuvii da yhteltiedy varaten peittyö tuhjoloin tuakse. Piähengen rounogu rinnal seizojes, hänen da kirjuttajan silmil kačommo taloin ikkunoih da kuundelemmo yön da oman sydämen iänii: “Ristikanzu syvembäh tungiheze tuomivičikköh, štobi parembi nähtä ikkunat... Joga kerral, konzu ikkunas ozuttih kentahto, hänel salbai hengen...” 

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat