Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2014

    • Eepossan kotimualla

      Čičiliušku-kuklateatteri kävi vierailumatalla Kalevalan piirissä ta Koštamukšešša. Še oli jo kolmaš teatterin vierailumatka näillä šeuvuilla.

    • Oma mua on kallehin

      Oma Mua -nimini pruasniekka keräsi äijän rahvašta 16. keväkuuta Kiestinkin kulttuuritaloh. Juhlan alušša Kiestinkin karjalaisen kulttuurin šeuran johtaja Julija Lipajeva tervehti ta onnitteli kaikkie kaččojie.

    • Tveriläzet kerävyttih Helsinkis

      Mennyt nedälil Helsinkis Kodimaizien kielien keskuksen Kotus-zualas piettih Tverin karjalazien ystävien seuran 20-vuozipäiväle omistettu seminuaru.

    • Artistan pitky taival

      Kuulužan artistan Darja Karpovan roindupäivänny, 18. kevätkuudu, Kanzallizes teatras, kus inehmine ruadoi enämbi kuuttukymmendy vuottu, avattih hänen 100-vuozipäiväle omistettu ozuttelu. Ozuttelun avajazis oli Darja Karpovan omua da ruadodovariššua.

    • Muamankielen muuzikku

      Karjalan piälinnas piettih tazavallan tiedo-praktielline Karjalazen paginan muuzikku -seminuaru

    • Ilon päivänny rodivunnuh

      Tundiettu karjalaine tansii, karjalazien tiedoiniekoin perehes kazvanuh Andrei Anisimov täytti 50 vuottu. Rodivui vuozipäivyniekku 1. sulakuudu.

    • Kevätihalmot Anuksen mual

      Kevätkuun 23. päivänny Anuksen kanzallizes kirjastos piettih illačču, kudai kuuluu Vladimir Brendojevan literatuurufestivualin pidoloih.

    • Elaigu Karjalan ruadivon da televiidenien hyväkse

      Kuulužu radivo da TV-toimittai Nikolai Filatov täytti 75 vuottu

    • Tarvičemma apuo

      Oma Mua -lehen nro:šša 1 (15. pakkaiskuuta) oli kirjutuš etnokulttuurikeškukšien kehitykšeštä. Mie maltan, jotta täh projektih ei voi enämpyä liittyö, ka kuitenki en mistänä šua vaštaušta, mitä meijän Louhen piirissä vois laittua kulttuurin, kanšanperintehien kehittämisen hyväkši?

    • Kalevalan päivät Louhen piirissä

      Tämä vuosi Venäjällä on nimitetty kulttuurin vuuvvekši. Myö, karjalaiset, viime aikoina olemma tottun pitämäh kulttuuripäivie juštih Kalevalan marafonin aikana. Kouluissaki pietäh ohjelman mukah kaikenmoisie tapahtumie.

    • Veškelčät kyzytäh abuu

      Veškelyksen aktivistat tahtotah luadie kniigu Siämärven rannikon kylih nähte

    • “Kačo vai!”

      Äijän vuottu kazvattajannu ruadanuh Alisa Gumareva sanelou, mil erotah meijän da Suomen puolen päivykoit

    • Brendojevan jälgeläzet

      Anuksen karjalazet -yhtistyksen piälikkö, hyvin tundiettu karjalas mies Vladimir Lukin pidi omassah vuozipäivän. Häi – karjalan kielen da karjalazen rahvahan puolistai. Häi nägyy on joga pivos, kus vai sellitetäh karjalazien dieloloi da ruadoloi, piettänehgo niidy Anukses libo Petroskois, libo vie kustahto muijal. Ainos tulou, ku tulemattah ei voi olla. Dai miehen maltuo da neruo tottu sanuo tarvitah ainos. Ylen tiedäjyhäi häi on.

    • Kielioppi kynnyksenny

      Petroskoil piettih jo kaheksattutostu kerdua piettih Karjalan, vepsän da suomen kielen kilbua, kudamah tuli opastujua eri Karjalan piirilöispäi da Piiterispäi.

    • XXX IFUSCO -konferensii pietäh Germuanies

      Rahvahienvälisty IFUSCO-nuorien tutkijoin konferensiedy pietäh joga vuottu eri mualoil. Tänävuon se roih pietty Germuanis, Göttingen-linnas sulakuun 9.–12. päivinny.

    • Uuzi filosoufien magistru on karjalaine

      Itä-Suomen yliopiston filosofizen tiedokunnan magistroin tovestuksien suandutapahtumas kuului karjalan kieldy. Magistroikse roittih uutjärveläizet vellekset Il’l’u da Pavel Mošnikovat.

    • Padaniekkoi kazvattamas

      Anukselazen Roman Leontjevan ruadopaja on linnan keskučas, se kuuluu Anuksen Taidoškolan tiloih. Sit siiriči astujes kerras et ellendä, mi pajoi sie ollou… ikkunat ollah savirevus, sydämes on tundemattomua ruadobrujua da tehniekkiä. Pajan ižändy on nuori mies peredniekäs – ainavo Karjalas padaniekku.

    • Kehittiä karjalažuttu rajan mollembil puolil

      Turku-linnas piettih Karjalan Sivistysseuran 108. vuozikerähmö

    • Piendy dai suurdu konferensies

      Suomelas-ugrilazes školas Elias Lönnrotan roindupäivänny 9. sulakuudu piettih tazavallan Lönnrotan lugemizet -konferensii.

    • Tule kižuamah muzeih

      Kanzallizeh muzeih on avattu elostuspertit perehile suuren Muzei pereheh niškoi -projektan aigua.

    • Arhijepiskoppu jatkau ruaduo

      Karjalan Kielen Seura pidi vuozikerähmön 5. sulakuudu Kuopios.

    • Kehtua da älä huijustelei

      Sulakuun 20. päivänny on karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Vuvvennu 1989 oli hyväksytty nämmien kielien kirjaimikot. Karjalan da vepsän kirjukielel rodih uuzi kehitysaigu. Omii mielii muaman kieleh nähte saneltih Petroskoin yliopiston opastujat, kudamat jo nellätty vuottu opastutah karjalua.

    • Voinu nuorien silmil

      Petroskoin muuzikkuopiston Zor'aine-nuorižoteatru valmisti uvven Vasilii T'orkin-nimisty muuzikkuspektaklin.

    • Liygii da vienua kuului Segežan linnas

      Sulakuun 20. päivänny ”Karjalan Rahvahan Liitto” pidi vastavuksen Segežan alaozastoh kuulujienke da järjesti täs linnas Oma Pajo horan konsertan.

    • Runonlaulajien šuku

      Oulušša toimiu tunnetun vienankarjalaisen Lesosien šuvun šeura.

Partn`ourat