Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2014

    • Kilbu suurenou tulien vuon

      Tavan mugah kilvas oli Paras muamankielen opastai -nominatsii. Tänävuon sih nominatsieh oli nelli pyrgjijiä: Jessoilan školan suomen kielen opastai L’udmila Pupulainen, Kalevalan školan karjalan kielen opastai Nina Aleksejeva, Puadanen školan karjalan kielen opastai Tatjana Dembitskaja da Šokšan školan vepsän kielen opastai Anastasija Konošenko. Pahakse mieldy, Tatjana Dembitskaja ei voinnuh piästä Petroskoih kilbah Puadanespäi: pahan dorogukunnon periä salvattih avtobusoin reisat Karhumäispäi Puadaneh.

    • Karjalazii kazvattamas

      Mennyt pyhänpiän Karjalan Rahvahan Liiton Myö karjalazet-projektah kuului Pyhänpäivän kielipezä-kluubu pidi jälgimäzen vastavuksen.

    • Šuojun pajo kuuluu ven’akse

      Šuojun rahvahalline hora täytti nellikymmen vuottu. Horan vuozipäivykonsertah, Karjalan filarmounieh, kerdyi endisty horan pajattajua da niidy, ket suvaijah ven’alastu pajuo.

    • Uuttu da endisty kilbuniekkua kilvas

      Tänävuon lapsien runoloin lugijoin kilvas ”Täs synnyinrannan minun algu” oppi omua ozua 78 lastu, heis nuorimat oldih 3-vuodizet tyttözet da brihačut.

    • Pienin sanelun kirjuttai eläy Suomes

      Karjalan kirjukielen päivän hantuzis pietyn sanelun karjalan kielel kirjutettih kui Ven’an mugai Suomen karjalazet. Varkaukses eläi pieni Juuli Kähäri kirjutti sanelun internetan kauti. Sanelun kirjuttajal karjalazel Juuli Kähäril on vai kuuzi vuottu igiä!

    • Elä ainos, “Joguine”

      Kotkatjärven Joguine-pajojoukko täytti kaksikymmenviizi vuottu. Tälle merkipäiväle omistettu konsertu piettih kylän kul’tuurutalois

    • Ahtian “Lauseoppi” piäzi ilmah

      E.V. Ahtian "Lauseoppi" piäzi ilmah Suomes, Karjalan Kielen Seuranhantuzis. Se on kolmas oza Ahtian kielioppii. Enzimäine oza, "Äänne-ja sanaoppi" piäzi ilmah jo 1938 Suojärvel.

    • Aktivistoin hyvä ruado

      Segežas jo tostu vuottu opastetah karjalan kieldy kursiloil. Tänävuon mennyöh verratunnu on vaiku livvin murdehen opastustu, mulloihäi opastettih vienuagi.

    • Oli šemmoni priha

      Šovan alkukuukaušina Kalevalan piirin šotakomissariaatti oli kuččun 1800 piirin eläjyä Šuuren Isänmuallisen šovan rintamilla.

    • Kyykkyä pelattih Priäžäššä

      Priäžäššä piettih kyykkäkilpailu, kumpaseh otti ošua 18 joukkuo Karjalan eri piirilöistä ta kylistä.

    • Ližiä stipendiedu muamankieldy opastujile

      Petroskoin valdivonyliopiston karjalan da vepsän kielen opastujat roitah rikkahembi toizii opastujii kolmel tuhandel rubl’al kuus

    • Sanakniigat Internetan kauti

      Kielen, literatuuran da histourien instituutan saital roittih Karjal-ven'a sanakniigoin elektronnoit versiet

    • Ebätavalline rakkahus

      Karjalan kanzalline teatru valmisti uvven Ol’ga-ozutelman. Sen pohjannu on Suomen tundietun ozutelmukirjuttajan Laura Ruohozen vuonnu 1995 kirjutettu tevos, kuduadu pietäh yhtenny parahis Suomen nygyaigazes literatuuras.

    • “Kerran meijän hierus”

      Videleläzet ozutettih jo oma viijes spektakli, sen nimi on “Kerran meijän hierus”. Teatru ruadau jo kaheksattu vuottu da nämmis vuozis viizi hyviäluadustu spektaklii karjalan kielel eigo ole hyvä sualis.

    • FINKA:n tutkijat Petroskois

      Täl nedälil Petroskoin valdivonyliopistos itämerensuomelazien kielien laitoksel luvendoloi piettih Itä-Suomen yliopiston tutkijat da opastajat. Kaikin hyö ollah FINKA-projektas ruadajat.

    • Midä? Konzu? Kus?

      Kanzallizien kul’tuuroin keskukses karjalan kielen kursiloin salbajazet oldih mennyt nedälil, 14. oraskuudu. Ga niilöin aigahgi kursilazil ei olluh aigua huogavuo, pidi piädy ruatuttua da ozuttua midä hyö tietäh da maltetah karjalazis da karjalan kieles. Kursiloin opastajat luajittih heile Midä? Konzu? Kus? -kiža.

    • Liitto sai uuttu vägie

      Karjalan Rahvahan Liiton 25-vuozipäiväkse omistetul kerähmöl vallittih uuzi Liiton piälikkö da johtokundu

    • Voitonpäivä Sohjanankošella

      Louhen piirin kylissä piettih Šuurella Voitolla omissettuja tapahtumija.

    • Yö musejokylyššä

      Perintehellisekši tullut Musejoyö -aktijo piettih tašavallašša 17. – 18. oraškuuta välisenä yönä. Vielä vuuvven alušša Haikol’ašša olijan kirjailija Ort’t’o Stepanovin musejon isännät Miihkali ta Olga Stepanovit piätettih ošallistuo täh tapahtumah.

    • 25 vuotta yheššä

      Karjalan Rahvahan Liiton merkkipäivällä omissettu Myö – karjalaiset. 25 vuotta yheššä -valokuvanäyttely avattih 15. oraškuuta Kanšallisien kulttuurien keškukšešša.

    • Karielan kieli on kulda

      ”Karielan kieli on kulda! A kuin myö emmä rubie vardeimah šidä kuldua i kavotamma, niin ženmuost’a kuldua enämbi meilä ei lie...” – šano Aleksandra Vasiljevna Punžina karielan kielen opaštujilla Tverin universitetašša. Karielan kielen tiedomieš Aleksandra Punžinalla täydyi 80 vuotta.

    • Hätken vuotettu kirju

      Vastevai ilmah piässyöh Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runoilijan kai runot da kerdomukset. Parembua ei ole ozua -kirjan prezentatsii oli runoilijan roindumual, Anukses, mennyt nedälil 21. oraskuudu.

    • Näyttely taiteilijan merkkipäiväkši

      Oraškuun 19. päivänä Vladimir Lukkonen täytti 55 vuotta. Merkkipäiväkši taiteilija valmisti persoonalisen näyttelyn

    • Luonnon kirjavuutta šuojellen

      Uuši kirja kertou lapšilla Karjalan uhanalaisista lajiloista

    • Nerokaš johtaja

      Musejoyönä Karjalan Kanšallisešša musejošša avattih Grigori Grigorjevin muistolauta

Partn`ourat