Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2014

    • Kieldy Onieganrannikon piiris

      Karjalan, vepsän da suomen kielen opastamizen nevvosto täl kerdua piettih Kalagen kyläs, kus lapsile opastetah vepsiä päivykois algajen

    • Karjalan kielen kodi nouzou

      Karjalan kielen koin karkassu on valmis da levogi on jo katettu. Mustoitammo kui kai algavui da sežo sanella mittumii mielii meil on tulieh aigah näh.

    • Kaikis suurin dielo

      Anukses tämän opastusvuvven aloh ruattih karjalan kielen kursit. Sygyzys algajen opastujat uvvessah kerrytäh yhteh da jatketah opastustu. Silloi vikse heijän joukko suurenou, ku toizetgi anukselazet sežo tahtottas opastuo karjalan kieleh.

    • Lapšien toivehkaupunki

      Lapšien šuojelupäivän puittehissa 1. kešäkuuta Petroskoissa piettih Miun toivehen kaupunki -festivaali.

    • ”Piäššä miut šuruista”

      Kalevalašša rakennetah uutta časoun’ua

    • Paginas argipäiväine

      Lapsienke karjalakse pagizijua perehty on da ei vai yhtes Petroskois. Anukselaine Svetlana Čuprova omien bunukoinke pagizou livvikse.

    • Iivan Rokačču – karjalaine partizuanu

      Joga kanzal on oigevus eliä omal mual omal mielel. Karjalazetgi ijän kaiken tahtottih eliä vakkinazien käskyttäh. Oli meijängi keskes rohkiedu da mieleviä, kudamien piän al nostih toizet omua muadu puolistamah.

    • Terveh tulgua Kondupohjah

      Karjalan tazavallan 94-merkipäiväkse Kondupohjan eläjile da gostile oli valmistettu läs kolmiekymmendy piduo linnan eri puolis.

    • Tulovaisuuš nykyajašša

      Tämän vuuvven pakkaiskuušša Koštamukšešša starttasi Tulovaisuuš nykyajašša -projekti.

    • Vuokkiniemi pyrkiy kulttuurikyläkši

      Vuokkiniemi on haken mukah kanšainväliseh Finno-Ugric Capital of Culture 2015 -kilpailuh.

    • Kielen da murdehen rajal

      Kezäkuun allus Itä-Suomen yliopistos oli pietty kanzoinväline simpoziumu "On the border of language and dialect" (”Kielen da murdehen rajal”), kudai oli järjestetty FINKA-tutkimusprojektan hantuzis. Simpoziumas oli pietty läs 40 ezitelmiä da ozanottajua oli 13 muas ymbäri muailmua.

    • “Leskien laivu” ozuttihes Šuojus

      Šuojun teatrujoukko “Versii” luadi oman kaheksanden spektaklin “Vdovii parohod”, kudai miellytti jo sadoi kaččojii.

    • Tytti vai muasku?

      Artistu, kudai on rodužin Petroskoispäi, lahjoittau oman linnan eläjile kaksi spektaklii kezäkuun 28. päivänny. Jo viizi vuottu neidine ezittyy Piiterin muaskuteatras “Pežo-herran matkustajat tytit”.

    • Pidiä iluo yhtes

      Veškelyksen kyläs piettih Sroičan päiviä. Pruazniekku tavan mugah algavui časounalluo, kus piettih sluužbu.

    • Yhtehini karjalan kieli: ”puolešta” tai ”vaštah”

      FINKA-simposiumin viimesenä päivänä Joensuun yliopistošša piettih esitelmie karjalan kielen kieliopin tutkimukšešta.

    • Enzimäzes suomelas-ugrilazen muailman kul’tuurupiälinnas

      Udmurties Starije Bigi -kyläs piettih vuoronmugaine MAFUN:an (Kanzoinvälizen suomelas-ugrilazen nuorižon assotsiatsien) halličuksen istundo. Starije Bigi mulloi sanottih enzimäzekse suomelas-ugrilazen muailman kul’tuurupiälinnakse.

    • Midä kuuluu suomelas-ugrilazile?

      MAFUN:an Istundon aigua jogahine suomelas-ugrilaine otti paginale oman rahvahan dielot da hommat. Oli löyhkämisty dai pahan mielen piendiä...

    • Levendiä sanasto, valmistua kaunehkirjutusmalli

      Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän kielen Sanastokomissieh kuulujat. Täl kerdua sanastokomissien istundol šeikuittih karjalan da vepsän kieldy koskijoi kyzymyksii, myös hyväksyttih uuzi Sanastokomissieh kuulujien joukko, kehitettih Sanastokomissieh lyydiläziigi.

    • Emmo unohta nikonzu

      Tänävuon täydyy 70 vuottu päiväs, konzu Karjalan tazavaldu piästettih suomelazis. Kezäkuus vuvvennu 1944 oli piästetty Anuksen piiri. Tämän merkitapahtuman hantuzis Anuksenlinnas piettih suuri pruazniekku.

    • Suguvastavundu Šuomešša

      Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen Suguvastavundu-kyläfestivaali oli pietty 6.–10. kešäkuuta Šuomešša.

Partn`ourat