Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

2014

    • Traktorzavodan igävuvvet

      Kui algavui Oniegan traktorzavodan istourii da kui sit kuvastuu ristikanzan elaigu

    • Kirjastoloin elaigua eläjes

      Enne kirjasto oli piälimäzii kohtii kyläs. Sie lugiettih, vastavuttih, viettih joudavua aigua. Kirjastos ymbäri kiehui kylän kul’tuuruelaigu

    • Ennevahnallizeh svud’bah näh

      Ennevahnas svuad’boi piettih da kižattih kai kolmin päivin, eigo enämbiägi. Meijän polvel niidy eigo sua mustua, eigo tiediä. Min kuulimmo vai buabolois da died’olois.

    • Kyykkärilöin joukko suurenou

      Elokuun 9. päivänny on Kanzoinväline Kandurahvahien päivy. Karjalas hyvänny tavannu on pruaznuija sidä päiviä kykkä-kižan kilvoil. Kižuamah perindöllizeh karjalazeh kižah jo tostu vuottu kerdyi kandurahvastu da virguniekkua.

    • Puanajärveššä avattih musejo

      Kemin piirin Puanajärven kyläššä elokuun alušša avattih etnografini musejo.

    • Ennevahnallizeh svuad’bah näh

      Ennevahnas svuad’boi piettih da kižattih kai kolmin päivin, eigo enämbiägi. Meijän polvel niidy eigo sua mustua, eigo tiediä. Min kuulimmo vai buabolois da died’olois.

    • Kižin kellot kuuluttih loitokse

      Kižin suarel piettih Preobraženskoin kirikön 300-vuozipäiväle omistettuloi pruazniekkupidoloi

    • Marja-Makoveina kiitetäh luontuo antimistah

      Noin 54 km piäššä Kalevalašta Kalevala-Koštamuš -matan varrella šijaiččou Vienan kuulusimpie runokylijä olija Vuonnini. Tämä mua oli kašvattan šemmosie tunnettuja runonlaulajie kuin Vaassila Kieleväinen ta Ontrei Malinen. Niin kuin ni monet muutki Vienan kylät pitän istorijah aikana Vuonnini oli šuanun kokie kuin parahie kaušija šamoin ni kovija aikoja.

    • Vartiolampi otti vaštah vieraita

      Jo viijettä kertua Puanajärven puiston Vartijolammešša piettih karjalaini pruasniekka. Šen järještäjinä oltih puiston ta Sohjanankošen kulttuuritalon ruatajat.

    • Kalevalan kaunottaret ta kyykkärit on šuatu kannatušta

      Kalevalalaisien kakši projektie šuatih rahotušta sosiaaliprojektien kilpailun neuvošton puolešta.

    • Karjalaiset kyykkärit käytih Moskovašša

      Karjalaiset käytih kyykkyä peluamah Moskovašša. Šielä, Kolomenskoje-musejon alovehella piettih Muajilman meštaruuškilpailut 2014. Meikäläiset kyykän harraštajat enšimmäistä kertua piäštih tämmöseh šuureh tapahtumah.

    • Yrittäkkyä löytyä uuši hahmo omašša luonnošša

      Čičiliušku-kuklateatteri avasi uuvven kymmenennen teatterikauven Norjan Kirkenes-kaupunkissa Theatre camp 2014-festivaalissa.

    • Kylän vahnin

      Kylän vahnimakse sanotah Orzegas karjalastu Lidija Oleševua. Ei inehmine ole vahnimii kyläs, täs igiä čottah ei pie ottua. Vahnin on sendäh, ku hoidau da silmäl pidäy joga dielon kyläs, tiedäy kaikkii kyläläzii da oppiu luadie nenga, ku eliä rahvahal kyläs ei olis igävy.

    • Saveljevien vellekset

      Saveljevien vellekset V’ačeslav da Sergei luajitah erinomazii poštukartočkoi, kudamis on mondu kerrostu bumuagas. Omale laitoksele sendäh brihat pandih nimi “Sloika”. Nimi rodih lyhyt da mielehtartui, kui tahtottihgi.

    • Muuttua elostu parembah

      Nuožarven kyläh avattih sportan da kul’tuuran kompleksu Karjalan Tazavallan Paikallizien eläjien alguhpanduloin ruadoloin kannattamizen programman mugah. Kompleksan avajazet piettih juuri kyläpruazniekan päivänny, 24. elokuudu.

    • Wikipedii karjalakse? Ruvekkuammo luadimah!

      Eestis piettih seminuaru, kudamal šeikuittih Wikipedien luajindua suomelas-ugrilazil kielil. Seminuaral oli meigälästy rahvastugi: karjalastu da vepsälästy.

    • Ajatukšista tulokših

      Mitein oppilaitokšet voitais käyttyä hyväkšeh kulttuurialalla toimijien laitokšien, yhtyvehien ta järještöjen šuurija resurssija? Mimmosie yhteistyötapoja ois hyvä kehittyä?

Partn`ourat