Vienan Karjala

Kirjutukset vienankarjalakse

Ilon päivänny rodivunnuh

Muaman puoles karjalaine, tuattan puoles vepsäläine Andrei Anisimov maltau äijii Karjalan rahvahan tansiloi.

Andrei Anisimov on piälimäine iloniekku joga folklourupruazniekas. Händy loitospäi näet: pitky kazvol mies, šliäppy piäs, pitkät suappuat da čomat ruutat piäl. Häi kuččuu tansih dai kerras opastau kuda-midä pajostu da tansii vahnah karjalazeh, suomelazeh libo vepsäläzeh luaduh.

Andrei Anisimovan elos on kiini Karjala-ansamblis...

Tiedoiniekoin poigu

Andrei Anisimovan juuret muaman puoles ollah Kondupohjan piirispäi, Tavoimäin hieruspäi, tata kazvoi vepsäläzes perehes. Kezän aigua Andrei Anisimov oli baban luo, sendäh kyläläzen ristikanzan oza on tuttu miehele jo lapsusaijas. Buban pereh oli suuri, lapsis kazvatettih abuniekkoi, muanruadajii. Kuznetsovil oli kaksi kodii, žiivattua oli tahnuos dai liäväs, elettih hyvin. Vuvvennu 1937 Ansimovan died’oi surmattih. Buabo sit aijas ijäkse unohti, ku on karjalaine, heitti karjalakse pagizendangi. Died’oin surman jälles buabo kieldi lapsii tautan reabilitatsies: teidy sie muanitetah da tyrmäh pannah, älgiä käygiä...

Buaban kylä oli erinomaine – lähikylispäi rahvas sanottih sih nähte: “A-voi-voi, tiedoiniekoin kylä!”, kyläči astujes kokoihuot piettih sellän tagan. Oli tiedoiniekkua Kuznetsovien perehesgi...

Sano oma mieli

Kai kommentariet tarkistetah. Viestit, kudamis on pengomistu, rahvahan vihua da VF:n zakonoin vastastu kuhkuttamistu, otetah iäre.

Lugijan mielii: *
Sinun nimi: *
 
Partn`ourat